Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista
Pajula, Wilhelmiina (2024)
Pajula, Wilhelmiina
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335713
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Hämeenlinnan kaupungille työnantajana siitä, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat kokevat oman työhyvinvointinsa. Tavoite oli selvittää, minkälaisena varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työhyvinvointinsa, millaisia haasteita siinä oli tai millaisia työhyvinvointia tukevia asioita voitiin löytää. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia tukitoimia ja parannuksia voitiin työntekijöiden mielestä toteuttaa työhyvinvoinnin edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksinä olivat, mitkä tekijät vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin heidän kertomanaan sekä mitä parannuksia varhaiskasvatuksen opettajat ehdottavat työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeenlinnan kaupunki.
Tutkimuksen keskeinen teoriapohja muodostui työhyvinvoinnista, varhaiskasvatuksesta sekä näihin aiheisiin liittyvistä aiemmista tutkimuksista. Tutkimusmenetelmänä toimi määrällinen tutkimus, joka sisälsi laadullisia elementtejä. Aineistona toimi Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset työhyvinvoinnista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli luotu Webropolissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 16 Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen opettajaa. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla sekä suljetut kysymykset analysoitiin määrällisesti tarkastelemalla kyselyn tuloksien prosenttiosuuksia ja havainnollistavia diagrammeja.
Varhaiskasvatuksen opettajat arvioivat työhyvinvointinsa pääosin melko hyväksi. Tuloksissa nousi suurimpana työhyvinvoinnin tukevana tekijänä työyhteisön ja tiimin merkitys. Tuloksissa nousi esiin, että työhyvinvoinnin haasteina koettiin useimmiten liiallista työmäärää ja todennäköisimpänä haasteena oli liiallinen stressi. Lisäksi muita työhyvinvoinnin haastavina tekijöinä mainittiin lisääntynyt lasten oireilu, joka aiheuttaa haasteita ja kuormittaa työntekijöitä. Eniten kehitettävää varhaiskasvatuksen opettajat vastasivat olevan paremmassa palkassa ja taloudellisissa eduissa. Lisäksi vastaajat ehdottivat työolosuhteiden ja resurssien parantamista esimerkiksi lisäämällä henkilöstöä ja toivomalla enemmän aikaa toiminnan suunnittelulle. Jatkotutkimuksena voisi tehdä esimerkiksi toiminnallisen opinnäytetyön ja kehittää konkreettisesti jonkin päiväkodin työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimuksen keskeinen teoriapohja muodostui työhyvinvoinnista, varhaiskasvatuksesta sekä näihin aiheisiin liittyvistä aiemmista tutkimuksista. Tutkimusmenetelmänä toimi määrällinen tutkimus, joka sisälsi laadullisia elementtejä. Aineistona toimi Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset työhyvinvoinnista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli luotu Webropolissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 16 Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen opettajaa. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla sekä suljetut kysymykset analysoitiin määrällisesti tarkastelemalla kyselyn tuloksien prosenttiosuuksia ja havainnollistavia diagrammeja.
Varhaiskasvatuksen opettajat arvioivat työhyvinvointinsa pääosin melko hyväksi. Tuloksissa nousi suurimpana työhyvinvoinnin tukevana tekijänä työyhteisön ja tiimin merkitys. Tuloksissa nousi esiin, että työhyvinvoinnin haasteina koettiin useimmiten liiallista työmäärää ja todennäköisimpänä haasteena oli liiallinen stressi. Lisäksi muita työhyvinvoinnin haastavina tekijöinä mainittiin lisääntynyt lasten oireilu, joka aiheuttaa haasteita ja kuormittaa työntekijöitä. Eniten kehitettävää varhaiskasvatuksen opettajat vastasivat olevan paremmassa palkassa ja taloudellisissa eduissa. Lisäksi vastaajat ehdottivat työolosuhteiden ja resurssien parantamista esimerkiksi lisäämällä henkilöstöä ja toivomalla enemmän aikaa toiminnan suunnittelulle. Jatkotutkimuksena voisi tehdä esimerkiksi toiminnallisen opinnäytetyön ja kehittää konkreettisesti jonkin päiväkodin työntekijöiden työhyvinvointia.
