Aivoterveellinen työskentelytapa työyhteisön voimavaraksi: Aivotauot
Fors, Kirsi (2024)
Fors, Kirsi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335582
Tiivistelmä
Aivot ovat työelämämme keskeisin työkalu, joten aivohyvinvoinnin korostaminen on tärkeä osa työhyvinvointia. Aivojemme hyvinvointiin, aivoterveyteen, vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Jokainen työntekijä voi itse tehdä sekä isoja että pieniä asioita oman aivoterveytensä ja työhyvinvointinsa hyväksi, mutta myös organisaatiotasolla on tärkeää huomioida aivoterveys. Nykytyöelämää haastavat kiire, jatkuvat keskeytykset sekä monet muut kuormittavat tekijät. Jokaisesta työpaikasta voidaan tehdä aivoystävällisempi, ja pienilläkin muutoksilla voidaan merkittävästi parantaa organisaation aivoystävällisyyttä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville tekijöitä, jotka työssä koetiin kuormittaviksi sekä niiden vaikutuksia aivoterveyteen. Interventioharjoitusten avulla selvitettiin, mitkä olivat vastaajien mielestä sopivia tapoja aivotaukojen pitämiseen ja vähensivätkö aivotauot kuormittumisen kokemusta. Lisäksi selvitettiin keinoja, joilla organisaatio voisi edistää aivoterveyttä työyhteisössä.
Opinnäytetyö on toimintatutkimus, joka sisälsi sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Tutkimuksessa toteutettiin interventio maalis-huhtikuussa 2024 hyödyntäen Thinglink- palvelua. Interventiota edelsi aloituskysely ja intervention jälkeen toteutettiin loppukysely. Kyselyt sisälsivät sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Luovin kahden toimipisteen henkilöstö, yhteensä 41 työntekijää. Kyselyjen tuloksia analysoitiin sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä.
Tutkimustulosten mukaan kuormittavien tekijöiden koettiin vaikuttavan aivoterveyteen. Tuloksista voitiin tunnistaa neljän tyyppisiä kuormittavia tekijöitä: työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, työaikoihin liittyvät kuormitustekijät ja työturvallisuuteen liittyvät kuormitustekijät. Tulokset osoittivat, että yksilöt kokevat kuormittumisen eri tavoin ja palautuminen työpäivän aikana koettiin tärkeäksi keskittymis- ja toimintakyvyn kannalta. Erilaiset aivotauot koettiin tärkeiksi oman kuormittumisen vähentämiseksi ja toiminnanohjauksen parantamiseksi. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet pitivät tärkeänä sitä, että organisaatio tukee ja kannustaa erilaisten aivotaukojen pitoon. Mikrotauoilla nähtiin olevan yhteys työssä jaksamiseen. Tulosten perusteella jatkossa tulisi kiinnittää huomiota aivoystävälliseen työyhteisöön ja kehittää työyhteisön aivotaukokäytänteitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville tekijöitä, jotka työssä koetiin kuormittaviksi sekä niiden vaikutuksia aivoterveyteen. Interventioharjoitusten avulla selvitettiin, mitkä olivat vastaajien mielestä sopivia tapoja aivotaukojen pitämiseen ja vähensivätkö aivotauot kuormittumisen kokemusta. Lisäksi selvitettiin keinoja, joilla organisaatio voisi edistää aivoterveyttä työyhteisössä.
Opinnäytetyö on toimintatutkimus, joka sisälsi sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Tutkimuksessa toteutettiin interventio maalis-huhtikuussa 2024 hyödyntäen Thinglink- palvelua. Interventiota edelsi aloituskysely ja intervention jälkeen toteutettiin loppukysely. Kyselyt sisälsivät sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Luovin kahden toimipisteen henkilöstö, yhteensä 41 työntekijää. Kyselyjen tuloksia analysoitiin sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä.
Tutkimustulosten mukaan kuormittavien tekijöiden koettiin vaikuttavan aivoterveyteen. Tuloksista voitiin tunnistaa neljän tyyppisiä kuormittavia tekijöitä: työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät, työaikoihin liittyvät kuormitustekijät ja työturvallisuuteen liittyvät kuormitustekijät. Tulokset osoittivat, että yksilöt kokevat kuormittumisen eri tavoin ja palautuminen työpäivän aikana koettiin tärkeäksi keskittymis- ja toimintakyvyn kannalta. Erilaiset aivotauot koettiin tärkeiksi oman kuormittumisen vähentämiseksi ja toiminnanohjauksen parantamiseksi. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet pitivät tärkeänä sitä, että organisaatio tukee ja kannustaa erilaisten aivotaukojen pitoon. Mikrotauoilla nähtiin olevan yhteys työssä jaksamiseen. Tulosten perusteella jatkossa tulisi kiinnittää huomiota aivoystävälliseen työyhteisöön ja kehittää työyhteisön aivotaukokäytänteitä.