Biostimulanttien vaikutus kauran satotasoon

Abstract

Tämän työn tavoitteena on perehtyä biostimulantteihin, jotka ovat viljelyksessä käytettyjä orgaanisia yhdisteitä. Niitä käytetään yleensä lehtilannoitteen tapaan, mutta ne vaikuttavat kasvin kasvukykyyn vain välillisesti. Biostimulantit ovat rakeisia, pulverimaisia tai nestemäisiä ja ne liukenevat veteen esimerkiksi kasvinsuojeluruiskulla levitystä varten. Työssä perehdytään biostimulanttien käyttötapoihin ja vaikutusmekanismeihin. Yhdellä biostimulantilla on yleensä useita eri vaikutusmekanismeja, Jotkin aineet parantavat kykyä kestää abioottisia stressitekijöitä ja jotkin aineet on suunniteltu hyviin kasvuolosuhteisiin tehostamaan ravinteidenottokykyä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa biostimulantit ovat hyvin yleisessä käytössä. Suomessa markkinoilla on jo paljon tuotteita, mutta vähän käyttövuosia. Biostimulanttien viljelykokeissa Suomessa on saatu välillä merkittäviä sadonlisiä ja välillä vaikutuksia ei ole ollut nähtävissä. Tarvitaan lisää viljelykokeita, jotta biostimulanttien käyttö yleistyisi Suomessa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Alitalon tila ja yhteistyössä on auttanut Boreal kasvinjalostus Oy ja Corteva Agriscience. Alitalon tilalla on kiinnostusta varmentaa kauran viljelyä ja saada suurempia satoja, mihin biostimulantit voivat olla avuksi. Työssä on tavoitteena selvittää biostimulanttien vaikutuksia kauran sadonmuodostukseen. Kokeissa testattiin KinsidroGrow- ja BlueN-nimisiä aineita. Työtä varten perustettiin kolme koealuetta Borealin A9 lohkolle, joka on maa-analyysiltään tyydyttävä 2,71 hehtaarin kokoinen lohko. Lohkon maalaji on hietasavi ja se oli kultivoitu viime syksynä. Lohkon reunaan perustettiin noin 30 m x 115 m kokoinen alue, joka käsiteltiin BlueN:llä. Sen viereen perustettiin samankokoinen alue, johon ei ajettu biostimulanttia. Tämän alueen viereen perustettiin vielä kolmas samankokoinen alue, joka käsiteltiin KinsidroGrowlla. Koealueiden sadot puitiin Zürn koeruutupuimurilla ja jokaiselta alueelta puitiin kolme osanäytettä. Työn tulokset olivat osittain onnistuneita ja osittain vaikeita tulkita. Paras tulkitsevuus saavutettiin KinsidroGrowlla, jolla saavutettiin tasaisia satotuloksia ja satolisää noin 150 kg hehtaarilta. BlueN:llä saavutettiin tasaisia satotuloksia, mutta sadot olivat heikompia kuin muilla koejäsenillä. Tähän mahdollinen selitys on hieman heikompi orastuminen, mikä indikoi kasvuolosuhde-eroja. Käsittelemättömällä alueella oli puinnilla suurin hajonta satotuloksissa. Kasvukauden sää oli kuuma, mutta sateita koelohko sai keskimääräisen kasvukauden mukaisesti. Biostimulantteja kannattaa harkita omaan viljelyyn, koska niiden taloudelliset panostukset ovat yleensä pieniä ja pienellä sadonlisällä ne maksavat itsensä takaisin. Viljelijän pitää kuitenkin perehtyä huolella biostimulanttien käyttötapoihin ja valita kasvuolosuhteisiin sopivat aineet.