Lämpötilan ja sekaviljelyn vaikutukset kevätrypsin kasvuun ja satoon

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten kasvukauden aikainen keskilämpötilan nostaminen noin 1,5-2 °C vaikuttaa kevätrypsin (Brassica rapa ssp. oleifera) satoon. Lisäksi tutkittiin sekaviljelyn soveltuvuutta luonnonmukaisen rypsin viljelyyn. Tutkimus pohjautui aiempaan tietoon Brassica–lajien herkkyydestä korkealle lämpötilalle etenkin kukinnan aikaan ja kytkeytyy myös ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten ennakoimiseen Suomen viljelyolosuhteissa.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin osana MTT:n toteuttamaa kolmivuotista koetta, joka aloitettiin keväällä 2013. Tutkimus toteutettiin luomuviljellyllä peltolohkolla MTT Mikkelin Karilan toimipisteessä. Osaruutukokeena toteutetussa kokeessa oli pääruuduilla neljä käsittelyä, jotka jaettiin vallitsevan lämpötilan ja kohotetun lämpötilan osaruutuihin. Käsittelyinä oli kontrollina toimineen kevätrypsikasvuston lisäksi kolme rypsin sekaviljelykasvustoa: sekaviljelykumppaneina olivat valkoapila sekä rehuvirna typensidontaominaisuuksiensa johdosta sekä haisusamettikukka allelopaattisten ominaisuuksiensa vuoksi. Tässä opinnäytetyössä keskitytään ensimmäisen kasvukauden mittaustuloksiin ja niihin vaikuttaneisiin tekijöihin.

Lämpötilan nostaminen tai sekaviljelykäsittely ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi kevätrypsin sadon määrään vuonna 2013. Rehuvirna-rypsikasvustoissa kevätrypsin tuore- ja kuivapainot olivat korkeammat kohotetussa lämpötilassa kuin koekentän vallitsevassa lämpötilassa kasvaneissa kasveissa. Voimakkaasti kasvanut rehuvirna seoskumppanina vaikutti melko merkitsevän harventavasti rypsikasvuston tiheyteen. Rehuvirna ei kuitenkaan laskenut kevätrypsin satoa verrattuna muiden käsittelyiden satomääriin. Rehuvirnaa voidaan siten pitää hyvänä sekaviljelykumppanina rypsille sen biologisen typensidontaominaisuuksiensa sekä valkuaispitoisen rehusatonsa vuoksi. Myös valkoapila sopi hyvin kevätrypsin aluskasviksi, koska se ei vähentänyt rypsin satoa. Haisusamettikukan istutus viivästyi kokeessa sen heikon kasvuun lähdön takia, joten sen kokonaisvaikutusta rypsin kumppanina ei pystytty täysin arvioimaan tänä koevuonna.

The aim of this study was to assess the impact of elevating growing season temperature on yield of spring turnip rape (Brassica rapa ssp. oleifera) in Finland. The other objective was to examine the suitability of intercropping for organic rapeseed production. The study was based on previously known sensitivity of Brassica species to high temperature stress during reproductive growth (induction of seed yield losses). The study connects also to predicting impacts of proceeding climate change on cropping in Finland.

This thesis is based on the results from first year (2013) of a triennial study carried out in an organic field plot situated in Karila Research Station in Mikkeli, central Finland. In the experiment, four main plot treatments were randomized and two subplot treatments applied in a split-block set-up. The four treatments included spring turnip rape solely (control) and intercropped with the common vetch (Vicia sativa L.), white clover (Trifolium repens L.) or the Mexican marigold (Tagetes minuta L.). There were four replicate main plots for each treatment and the main plots were split into two sub-plots each: ambient temperature plots and elevated temperature plots (temperature raised by heaters by approximately 1,5−2 degrees above ambient).

Temperature or intercropping treatment did not impact yield of spring turnip rape statistically significantly. However, elevated temperature had a positive impact on common vetch-rapeseed intercrop growth. Common vetch as an intercrop reduced the density of rapeseed, but it did not influence its yield negatively compared to the yields in the other treatments. This study shows that the common vetch is a suitable plant for intercropping rapeseed. The white clover was also a suitable cover crop plant for turnip rape, because it did not have a negative impact on its yield. The planting of Mexican marigolds to the field was late because of the slow growth of the marigold seedlings. Therefore it was not possible to value the total impact of the marigold in this experimental year.