Lastensuojelun perhehoidon lapsi varhaiskasvatuksessa : opas varhaiskasvatuksen henkilöstölle

Abstract

Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui lastensuojelun perhehoidon lapsi varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tilaajana eli yhteistyökumppanina toimi erään kaupungin varhaiskasvatuksen yksikkö. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millaista tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on perhehoidosta ja, millaista tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee perhehoidosta varhaiskasvatusarjessa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen, jossa toiminnallisena osuutena luotiin opas. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämystä lastensuojelun perhehoidosta ja selvittää, mitä tietoa henkilöstö tarvitsee perhehoidosta varhaiskasvatusarjessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoisuutta perhehoidosta. Toiminnallisena osana luotiin tutkimustulosten pohjalta opas lastensuojelun perhehoidosta. Oppaan tavoitteena oli helpottaa varhaiskasvatuksen henkilöstön työskentelyä sijoitetun lapsen, tämän perheen ja eri lapsen asioista vastaavien tahojen kanssa sekä tämän myötä kehittää työelämän toimivuutta. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, varhaiskasvatus-, perhehoito- ja lastensuojelulakeihin sekä aikaisempaan tutkimustietoon sekä muuhun kirjallisuuteen. Tietoperustassa käsiteltiin lastensuojelua ja perhehoitoa, avattiin varhaiskasvatuksen keskeisiä käsitteitä sekä pohdittiin lapsen etua ja sen mukaista perhehoitoa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä, kyllä ja ei -kysymyksiä ja monivalintakysymyksen. Kysely lähetettiin opinnäytetyön tilaajan yhteyshenkilölle sähköpostitse. Yhteyshenkilö jakoi kyselyn eteenpäin varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 11 varhaiskasvatuksen työntekijää. Aineisto analysoitiin kyselylomakkeelle tyypillistä laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Avoimia vastauksia analysoitiin teemoittelua hyödyntäen. Aineistosta muodostui kuusi teemaa. Teemoiksi muodostuivat perhehoito käsitteenä, lapsen asioista vastaavien roolit ja toimenkuvat, lapsen ja perheen taustat, salassapito, lapsen ja perheen kohtaaminen sekä oppaan ulkoasu ja asettelu. Aineistosta nousseita teemoja hyödynnettiin oppaan sisällön, rakenteen ja ulkoasun luomisessa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että vain hieman yli puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tunsi perhehoitokäsitteen. Suurin osa vastaajista oli työskennellyt perhehoitoon sijoitetun lapsen ja tämän perheen kanssa varhaiskasvatusarjessa. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että kaikki vastanneet kokivat, että heillä ei ollut riittävästi tietoa perhehoidosta. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstö koki, että kaikenlainen tieto perhehoidosta on tarpeellista varhaiskasvatusarjessa. Tuloksista kävi ilmi myös, että varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsi eniten tietoa sijoitetun lapsen asioista vastaavien tahojen rooleista ja toimenkuvista, lapsen ja perheen taustoista sekä yleisesti perhehoidosta käsitteenä. Opinnäytetyön tuloksista löytyi samankaltaisuuksia myös aikaisempien tutkielmien tuloksiin verrattuna.