Kulturella skillnader i förhandlingsprocesser mellan Finland och Japan
Granlund, Jim (2024)
Granlund, Jim
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636206
Tiivistelmä
Tämä työ on tehty tutkittaessa kulttuurieroja Suomen ja Japanin välillä neuvotteluprosessissa. On keskittytty on syvemmän ymmärryksen saamiseen kulttuurieroista ja tarjoamaan yrityksille perustan siitä, kuinka voittaa kulttuuriset esteet kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi.
Teoreettiseksi lähtökohdaksi valitsin Hofsteden kulttuuriulottuvuusteorian. Teoria käsittelee valtasuhteita, maskuliinisuutta vs feminiinisyyttä, individualismia vs kollektivismia, epävarmuuden välttämistä sekä pitkäjänteisyyttä vs. lyhytjänteisyyttä.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää, ja tiedonkeruumenetelmä on toteutettu kahden haastattelun avulla. Haastatellut henkilöt olivat kokeneet liiketoimintaa Japanissa ja kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään Suomen ja Japanin kulttuurieroista.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat Hofsteden teorian, joillakin poikkeuksilla.
Haastatteluissa tulee selvästi esiin, kuinka tärkeää on olla tietoinen kulttuurieroista ja ottaa ne huomioon, kun tehdään liiketoimintaa toisen kulttuurin kanssa.
Teoreettiseksi lähtökohdaksi valitsin Hofsteden kulttuuriulottuvuusteorian. Teoria käsittelee valtasuhteita, maskuliinisuutta vs feminiinisyyttä, individualismia vs kollektivismia, epävarmuuden välttämistä sekä pitkäjänteisyyttä vs. lyhytjänteisyyttä.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää, ja tiedonkeruumenetelmä on toteutettu kahden haastattelun avulla. Haastatellut henkilöt olivat kokeneet liiketoimintaa Japanissa ja kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään Suomen ja Japanin kulttuurieroista.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat Hofsteden teorian, joillakin poikkeuksilla.
Haastatteluissa tulee selvästi esiin, kuinka tärkeää on olla tietoinen kulttuurieroista ja ottaa ne huomioon, kun tehdään liiketoimintaa toisen kulttuurin kanssa.