Muistisairautta sairastavien iäkkäiden ihmisten osallisuus ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli Alzheimerin tautia sairastavien ikäihmisten osallisuuden tarkastelu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä Suomessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisin menetelmin ja keinoin hoitohenkilöstö ja omaiset voivat tukea vuorovaikutusta ja osallisuutta muistisairautta sairastavan ikäihmisen kanssa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Lisäksi tavoitteena oli myös tuottaa tietoa ikäihmisten kokemuksista aktiivisuuden ja osallisuuden tukemiseen ja toiveista kuntouttavaan virkistystoimintaan liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto analysoitiin teema-analyysillä. Varsinainen aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Google Scholarista, Janet Finnan kansainvälisten artikkeleiden hausta sekä Finna.fi -tietokannasta. Varsinaiseksi aineistoksi valikoitui yhteensä kuusi tutkimusta, joista neljä oli opinnäytetöitä ja kaksi englanninkielistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Yksi vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli otettiin mukaan varsinaiseksi aineistoksi aikaisemmin asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien ulkopuolelta.

Tutkimustehtävänä oli: Miten keskivaikeaa tai vaikeaa Alzheimerin tautia sairastavien ikäihmisten osallisuutta tuetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä Suomessa? Tähän tutkimustehtävään liittyi kolme eri näkökulmaa: a) hoitohenkilöstön näkökulma, b) omaisten näkökulma ja c) muistisairautta sairastavien ikäihmisten näkökulma. Tutkimusaineistoista selvisi, että hoitohenkilökunta tuki vuorovaikutusta arjessa muistelun avulla, olemalla läsnä tilanteissa ja kohtelemalla muistisairasta asukasta arvostaen ja kunnioittaen. Hoitajat saattoivat kysellä muistisairaalta ihmiseltä hänen tärkeistä asioistaan, hyräillä tai laulaa hänen kanssaan. Hoitajat järjestivät myös asukkaille monipuolista virkistystoimintaa. Perheenjäsenet tukivat hoitokodissa asuvien läheistensä toimintakykyä hankkimalla heille kuntoiluvälineitä ja muita välineitä, veivät läheisiään pyörätuolilla ulos ja varmistivat sängystä ylös nousemisen. Perheenjäsenet tukivat osallisuutta myös varmistamalla, että hoitokodissa asuvan läheisten rutiineja ja mieltymyksiä kunnioitetaan ja keskustelivat niistä hoitajien kanssa. Ikäihmiset kertoivat hoitajien kysyvän heiltä toiveita tapahtumista ja mahdollistavan niistä kysymisen. Jotkut ikäihmiset kertoivat viriketoiminnasta, kun taas toiset asukkaat toivat esille virikkeiden vähäisyyden ja osallistumisen esteet. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää apuna virkistystoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa ja silloin, kun halutaan saada tapoja muistisairaiden ikäihmisten kohtaamiseen. Tuloksista voivat hyötyä myös omaiset, jotka hoitavat muistisairasta läheistään.