Hyvän perhehoitoarjen suositusten hyödyntäminen ikäihmisten perhehoidossa
Huusko, Anna-Maija; Junno, Kukka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636349
Tiivistelmä
Ikäihmisen perhehoito on sosiaalipalvelu, jossa henkilön hoito tapahtuu joko ikäihmisen omassa tai perhehoitajan kodissa. Perhehoito sopii ikäihmiselle, jolla turvattomuus tai esimerkiksi muistisairaus vaikeuttaa kotona pärjäämistä. Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon on työstetty Perhehoitoliiton hankkeessa 2021. Suositukset pohjautuvat ikäihmisten kokemuksiin ja määritelmiin hyvästä perhehoidosta.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistehtävämme tarkoituksena oli selvittää suositusten tunnettuutta ja käyttöä, sekä tuottaa uutta tietoa siitä, miten suositusten käyttöä voisi lisätä. Tutkimus toteutettiin kyselyllä ja sitä täydentävillä haastatteluilla. Kyselyyn osallistui 202 hyvinvointialueiden ikäihmisten perhehoitoa koordinoivaa työntekijää, sekä yksittäisten kuntien perhehoidosta vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna.
Tulosten mukaan Hyvän perhehoitoarjen suosituksia käytetään aktiivisesti muun muassa ikäihmisten perhehoidon laadun varmistamisessa, perhehoidosta tiedottamisessa, perhehoitajien koulutuksessa ja jopa sote-alan opiskelijoiden opetuksessa. Vastaajat nostivat kuitenkin esiin toiveen, että suosituksista tiedotettaisiin vielä laajemmin eri vaikuttajaryhmille, kuten poliitikoille. Suositukset tarjoavat konkreettisen työkalun perhehoitajille osoittaa toimintansa sisältöä ja laatua, sekä toisaalta ikäihmisille ja heidän omaisilleen työkalun laadun arvioinnin tueksi.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistehtävämme tarkoituksena oli selvittää suositusten tunnettuutta ja käyttöä, sekä tuottaa uutta tietoa siitä, miten suositusten käyttöä voisi lisätä. Tutkimus toteutettiin kyselyllä ja sitä täydentävillä haastatteluilla. Kyselyyn osallistui 202 hyvinvointialueiden ikäihmisten perhehoitoa koordinoivaa työntekijää, sekä yksittäisten kuntien perhehoidosta vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna.
Tulosten mukaan Hyvän perhehoitoarjen suosituksia käytetään aktiivisesti muun muassa ikäihmisten perhehoidon laadun varmistamisessa, perhehoidosta tiedottamisessa, perhehoitajien koulutuksessa ja jopa sote-alan opiskelijoiden opetuksessa. Vastaajat nostivat kuitenkin esiin toiveen, että suosituksista tiedotettaisiin vielä laajemmin eri vaikuttajaryhmille, kuten poliitikoille. Suositukset tarjoavat konkreettisen työkalun perhehoitajille osoittaa toimintansa sisältöä ja laatua, sekä toisaalta ikäihmisille ja heidän omaisilleen työkalun laadun arvioinnin tueksi.