Sosiaalinen todistus ja impulsiivinen ostokäyttäytyminen Instagramissa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka kuluttajat reagoivat sosiaaliseen todistukseen Instagram-markkinoinnissa ja millainen rooli sillä oli impulsiivisessa ostokäyttäytymisessä. Tavoitteena oli myös tarkastella eroja eri ikäryhmien välillä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin anonyymisti Webropol-työkalun avulla kyselylomakkeella, ja kyselyyn osallistui 94 vastaajaa. Kysymykset käsittelivät ostokäyttäytymistä, sosiaalisen median käyttöä ja painottuivat monivalintakysymyksiin erilaisten kuvankaappauksien pohjalta. Mukana oli myös vapaaehtoinen avoinkysymys. Kyselyaineisto analysoitiin Webropolin omien työkalujen avulla, sekä laadittiin ristiintaulukointia eri ikäryhmien välillä.

Tulokset osoittivat, että nuorin kyselyyn osallistunut ikäryhmä 18–25-vuotiaat teki eniten impulsiivisia ostoksia muiden kommenttien ja suositusten vaikutuksesta. Positiiviset asiakaskommentit, joissa kertojan nimi oli näkyvissä, koettiin luotettavimmiksi ja aidoimmiksi kuin sellaiset, joista ei käynyt ilmi, kuka kommentin oli sanonut ja missä kanavassa. Yli 40-vuotiaat suhtautuivat varautuneemmin muiden mielipiteisiin sosiaalisessa mediassa, sekä heidän yleinen ostokäyttäytymisensä oli vastauksien perusteella hillitympää ja vähemmän impulsiivista. Vastaajat olivat myös yleisesti kriittisiä vaikuttajayhteistöitä ja maksettua mainontaa kohtaan, mikä korostui avoimissa vastauksissa.

Johtopäätöksenä todettiin, että sosiaalinen todistus osana markkinointia sosiaalisessa mediassa toimi tehokkaimmin nuorten keskuudessa. Opinnäytetyön tulokset myös osoittivat, että positiiviset asiakaskommentit koettiin aidoimpina ja enemmän impulsiiviseen ostopäätökseen vaikuttavimpina, kuin kaupallinen yhteistyö tai anonyymit kommentit. Tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa yrityksille, jotka haluavat kehittää sosiaalisen median markkinointiaan vastaamaan paremmin kuluttajien odotuksia. Tämä opinnäytetyö voi myös auttaa lukijaa pohtimaan omaa impulsiivista ostokäyttäytymistään, sekä antaa ymmärrystä siitä, kuinka yritykset pyrkivät hyödyntämään erilaisia sosiaalisentodistuksen muotoja osana markkinointisisältöään sosiaalisessa mediassa.