Psykologisen turvallisuuden johtamisen nykytila koulutusalalla koulutuspäälliköiden näkökulmasta
Salminen, Sanna (2024)
Salminen, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636431
Tiivistelmä
Toimintaympäristömme on tällä hetkellä nopeasti muuttuva, odotukset ovat korkealla ja tarvitaan kykyä sopeutua nopeasti ja avoimesti muutoksiin. Tarvitaan osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä sekä psykologista turvallisuutta. Psykologista turvallisuutta on tutkittu paljon viime aikoina, ja tutkimukset ovat kohdistuneet hyvin pitkälti ryhmä- ja yksilötason kokemuksiin. Tämän vuoksi oli oleellista tutkia, miten esihenkilöt kokevat psykologisen turvallisuuden ja sen johtamisen nykytilan koulutusalan kontekstissa.
Tavoitteena oli tutkia koulutusorganisaation psykologisen turvallisuuden johtamisen nykytilaa koulutuspäälliköiden näkökulmasta ja löytää kehittämisehdotuksia psykologisen turvallisuuden johtamiseen. Toimeksiantaja oli toisen asteen ammatillinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa ammatillisia tutkintoja sekä tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta.
Tutkimus toteutettiin kartoittamalla organisaation psykologiseen turvallisuuteen ja sen johtamiseen liittyvien dokumenttien tilanne, jonka jälkeen empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla helmikuussa 2024. Teemahaastatteluihin osallistuivat koulutustoiminnan esihenkilöt. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että psykologinen turvallisuus ja sen johtaminen on huomioitu organisaation rakenteissa. Ylemmän johdon ja HR-palveluiden tuki mahdollistaa esihenkilötyön onnistumisen ja kehittämisen. Psykologisen turvallisuuden tunteen syntymiseen vaikuttaa onnistunut esihenkilötyö ja jokainen yksilö vastuunkantajana työyhteisössä.
Johtopäätöksinä voidaan esittää, että psykologisen turvallisuuden johtamiseen tarvitaan organisaation toimintaohjeet ja tuki. Esihenkilöiden läsnäolo, vuorovaikutus ja yhdenvertainen toiminta ovat merkityksellisiä sekä heidän osaamisensa kehittäminen tulee mahdollistaa. Jokainen yksilö vastaa omalta osaltaan tasa-arvoisesta kohtelusta ja monimuotoisuuden hyväksymisestä ryhmässä. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan psykologisen turvallisuuden tutkimista koko henkilöstöltä sekä esihenkilöiden koulutuksen ja valmennuksen vaikutusta psykologisen turvallisuuden johtamisessa.
Tavoitteena oli tutkia koulutusorganisaation psykologisen turvallisuuden johtamisen nykytilaa koulutuspäälliköiden näkökulmasta ja löytää kehittämisehdotuksia psykologisen turvallisuuden johtamiseen. Toimeksiantaja oli toisen asteen ammatillinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa ammatillisia tutkintoja sekä tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta.
Tutkimus toteutettiin kartoittamalla organisaation psykologiseen turvallisuuteen ja sen johtamiseen liittyvien dokumenttien tilanne, jonka jälkeen empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla helmikuussa 2024. Teemahaastatteluihin osallistuivat koulutustoiminnan esihenkilöt. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että psykologinen turvallisuus ja sen johtaminen on huomioitu organisaation rakenteissa. Ylemmän johdon ja HR-palveluiden tuki mahdollistaa esihenkilötyön onnistumisen ja kehittämisen. Psykologisen turvallisuuden tunteen syntymiseen vaikuttaa onnistunut esihenkilötyö ja jokainen yksilö vastuunkantajana työyhteisössä.
Johtopäätöksinä voidaan esittää, että psykologisen turvallisuuden johtamiseen tarvitaan organisaation toimintaohjeet ja tuki. Esihenkilöiden läsnäolo, vuorovaikutus ja yhdenvertainen toiminta ovat merkityksellisiä sekä heidän osaamisensa kehittäminen tulee mahdollistaa. Jokainen yksilö vastaa omalta osaltaan tasa-arvoisesta kohtelusta ja monimuotoisuuden hyväksymisestä ryhmässä. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan psykologisen turvallisuuden tutkimista koko henkilöstöltä sekä esihenkilöiden koulutuksen ja valmennuksen vaikutusta psykologisen turvallisuuden johtamisessa.