Pysäkki pölyttäjille : vehreä ratikkapysäkki osana kaupunkibiodiversiteettiä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys kasvipeitteisillä raitiovaunupysäkeillä voi olla kaupunkibiodiversiteetille. Työn toimeksiantaja oli InnoGreen, joka vastasi myös kyseisten pysäkkien toteutuksesta ja kunnossapidosta, osana laajempaa Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin Pilot Green -hanketta. Pysäkkejä tutkimalla haluttiin selvittää, voisiko julkisen liikenteen pysäkin kaltainen pieni kasvipeitteinen rakenne vahvistaa tai tukea kaupunkiympäristön monimuotoisuutta tukemalla pölyttäjien toimintaa. Biodiversiteetin kaventuminen on globaali uhka ja etenkin kaupungit kaipaavat uusia ratkaisuja ympäristön monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Työn teoriapohjassa tarkasteltiin kaupunkibiodiversiteettiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä painottaen tarkastelua pysäkin sijaintipaikkaan, Helsinkiin. Teoriaosuudessa esitellään myös pölyttäjähyönteisten merkitystä biodiversiteetin kannalta ja esimerkkejä muista luontopohjaisista ratkaisuista, joilla monimuotoista luontoa voi tuoda osaksi tiivistä kaupunkitilaa.

Biodiversiteettivaikutuksia tutkittiin suorittamalla pysäkeillä neljä pölyttäjälaskentaa. Tutkimus toteutettiin kesän 2024 aikana Helsingissä Hermannin rantatiellä sijainneilla kahdella raitiovaunupysäkillä. Pysäkkien kontrollialueena toimi läheinen vakiintunut niittyalue. Tutkimuksessa havainnoitiin pölyttäjähyönteisten määrää tiettynä ajankohtana pysäkkien kasvillisuudessa. Hyönteishavainnot rajattiin neljään tärkeimpään ryhmään: mesipistiäisiin, kukkakärpäsiin, päiväperhosiin ja kovakuoriaisiin.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että pölyttäjät vierailivat kasvipeitteisillä raitiovaunupysäkeillä. Vierailumäärät olivat pienempiä verrattuna kontrollialueeseen, suurimmillaan ero oli ensimmäisen mittauksen 68,8 % ja pienimmillään viimeisen mittauksen 5,3 %. Ottaen huomioon erilaiset tuloksiin vaikuttaneet muuttujat voidaan kuitenkin todeta, että vehreiden ratikkapysäkkien kaltaisista, pienistä kasvipeitteistä rakenteista voi mahdollisesti olla hyötyä kaupunkibiodiversiteetille. Pysäkkien kaltaisilla rakenteilla voi olla potentiaalia kaupunkien monimuotoisuuden ja viheralueiden kytkeytyneisyyden vahvistamiseen. Pysäkit voivat olla monihyötyisiä, palvellen pölyttäjien lisäksi myös ihmisiä. Kaupunkia elävöittävän ja viihtyvyyttä lisäävän esteettisen kokemuksen lisäksi kasvipeitteinen pysäkki voi myös viilentää muuta ympäristöä kuumemman pysäkin ilmaa.

Jatkotutkimusmahdollisuuksia havaittiin liittyen kasvien soveltuvuuteen sekä rakenteen kunnossapidon erityispiirteisiin että niiden kehittämiseen. Myös pysäkkien monihyötyisyyden täyden potentiaalin kartoittaminen ja mahdollisuudet pysäkkien hyödyntämiseen viheralueiden kytkeytyneisyyden tukena kaipaisivat jatkotutkimusta.

The objective of the thesis was to investigate the significance of plant-covered tram stops for urban biodiversity. The commissioner of the thesis was InnoGreen, which was also responsible for the implementation and maintenance of these stops. The tram stops were a part of a broader Pilot Green-project by Forum Virium, the innovation company of the City of Helsinki. By studying the tram stops, the goal was to determine whether a small plant-covered structure, such as a public transport stop, could enhance or support urban biodiversity by benefitting pollinator activity. Loss of biodiversity is a global threat, and cities in particular need new solutions to strengthen their environmental diversity. The theoretical framework of the thesis examined urban biodiversity and the factors influencing it with a focus on the location of the tram stops, Helsinki. The theory section also presented the importance of pollinator insects for biodiversity, as well as examples of other nature-based solutions that can integrate diverse nature into dense urban spaces. The biodiversity impacts were studied by conducting four pollinator monitoring events at the tram stops. The study took place during the summer of 2024 at two tram stops located on Hermannin rantatie in Helsinki. The control area for the study was a nearby, a well-established meadow. The study observed the number of pollinators within the vegetation at the stops, at specific times. Insect observations were limited to four key groups: bees, hoverflies, butterflies, and beetles. The results of the study showed that pollinators visited the vegetated tram stops. The number of visits was lower compared to the control area, with the largest difference being 68.8% during the first monitoring and the smallest 5.3% during the last. However, considering the various factors that influenced the results, it can be concluded that small, vegetated structures like the tram stops, could potentially benefit urban biodiversity. Such structures may have the potential to enhance urban biodiversity and the connectivity of green spaces. The tram stops can be multifunctional, serving not only pollinators but also people. In addition to providing an aesthetic experience that livens up the city and increases its attractiveness, a vegetated stop could also cool the surrounding environment by lowering the temperature of the air at the stop. The tram stops could offer opportunities for further research regarding the suitability of plants and the specific maintenance needs of the structures. Additionally, further research is needed to explore the full potential of the multifunctionality of the stops and the possibilities for using them to support the connectivity of green spaces.