Vankeuden haasteet perhe-elämässä ja parisuhteessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kansainvälisesti negatiivisiksi raportoiduista ilmiöistä ja heijastusvaikutuksista, joita puolison vankeudesta aiheutuu perheen hyvinvoinnille sekä parisuhteelle. Tarkoitus oli myös koota toimivia tukimuotoja sekä muita tekijöitä, joiden on todettu auttavan vankeustuomiosta selviytymisessä. Haasteita ja selviytymistä tarkasteltiin puolison näkökulmasta. Aineisto käsitti kymmenen tutkimusta neljästä eri maasta ja aineisto oli kokonaisuudessaan englanninkielinen. Kirjallisuus-katsauksen oli tarkoitus tarjota työn tilaajalle, Rikoksettoman elämän tukisäätiölle, mahdollisimman ajantasaista tutkimustietoa vankien puolisoiden kokemuksista. Rikoksettoman elämän tukisäätiö (Rets) voi hyödyntää koottua tietoa perheiden tukemisessa sekä vaikuttamistyössään.

Tuloksista kävi ilmi, että yhteydenpitoa vankiin pidettiin erittäin tärkeänä perheyhteyden ja parisuhteen ylläpitämiseksi. Yhteydenpitomuodoista tapaamiset koettiin tärkeimmäksi. Yhteydenpitoa heikensi kuitenkin vankilan kaukainen sijainti, yhteydenpitokustannukset, säännöt ja rajoitukset sekä vankilan epämiellyttävyys. Tapaamisten laatu ja vankilassa vietetty perheaika koettiin usein huonolaatuiseksi. Stigman ja vastuun painon tunnettiin rajoittavan elämää. Vankeuden negatiivisimmat vaikutukset parisuhteelle olivat fyysisen yhteyden rajoittaminen ja puutteellinen aika kommunikointiin kumppanin kanssa. Raskaaksi raportoitiin parisuhdeajan puutteellisuus ylipäänsä. Surua aiheutti arjen ja vanhemmuuden jakamisen menettäminen ja yhteisten suunnitelmien peruuntuminen. Puolisoille lankeava vahva rooli desistanssissa tukijana koettiin emotionaalisesti erittäin kuormittavaksi.

Tapaamisten lisäksi vertaistukea pidettiin arvokkaana ja moniammatillista perhetyötä hyödyllisenä ja vaikuttavana tukimuotona. Vankeudesta auttoi selviytymään myös molemminpuolista tukea antava luja parisuhde, tuomion pilkkominen välietappeihin sekä itsensä kehittäminen ja perheeseen panostaminen. Joissakin tapauksissa itse vankeustuomio koettiin mahdollisuutena parantaa parisuhteen laatua ja keinona päästä sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten päihdevieroitukseen, terapiaan ja koulutukseen.

This thesis is a descriptive literature review based on international research of negative impacts on imprisonment for the family wellbeing and romantic relationship. This thesis also aimed to identify support methods and other factors that have been recognised as helpful in coping with the imprisonment of a loved one. Challenges and surviving methods were explored from the perspective of the spouse. The data consisted of ten scientific studies, from four different countries and they were all in English. The purpose of the review was to compile up-to-date scientific facts of the experiences of imprisonment experienced by the spouses of imprisoned men, which Rets-foundation can utilize in its work with families and in advocacy work.

The results showed that keeping in contact with the imprisoned loved one was considered extremely important for the familial connectedness and maintenance of the relationship. In-person visits were felt as the most important form among contact types. However, communication was hindered by the location of the prison, costs related to communication, prison rules and restrictions and unpleasantness of the facility. The quality of family time in prison was often re-ported as poor in quality. Stigma and the weight of responsibility were felt to restrict life. The most negative impacts of imprisonment for romantic relationship were the lack of physical contact and limited time to communicate with the partner. The lack of couple time was felt hard in the first place. There was great grief in having no chance to share everyday life and parenting activities with the partner and being forced to cancel common future plans. The role as a desister’s supporting partner was felt emotionally very stressing.

In addition to visits, support from peers was especially valued but multiprofessional family work was considered as an impressive form of support as well. Maintaining a reciprocal, close relationship and focusing on short-term goals, while investing in both themselves and their family, were important key factors that helped spouses to survive through partner imprisonment. In some cases, the imprisonment was seen as an opportunity to improve the quality of relationship and as an entry to social and health services, such as detoxification, therapy and education.