Niitto- ja vesakonraivausmenetelmät ja niiden kehittäminen kunnossapidon urakoissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Suomessa käytössä olevaa niitto- ja vesakonraivauskalustoa. Opinnäytetyössä kartoitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevat niitto- ja raivauslaitteet sekä kalusto, joilla kyseistä kunnossapitotyötä tehdään. Case-esimerkkinä tässä opinnäytetyössä oli Brielmaierin valmistama niittokone. Kyseinen uudenlainen niittokone esiteltiin ja sen ominaisuuksia tarkasteltiin lähemmin.

Opinnäytetyön tilaajana toimi YIT Road Oy, joka vastaa teiden kunnossapidosta. Opinnäytetyö oli rajattu koskemaan maanteiden niittoja ja vesakonraivauksia, ja muu viherhoito oli jätetty tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Tarkastelussa ei myöskään ole ollut mukana kaupunkiurakoiden viherhoitoa, mutta kustannuksien vertailussa tarkasteluun on otettu myös kaupunkiurakan niitot. Kustannusvertailu on erillisenä liitteenä eikä sitä julkaista muun opinnäytetyön yhteydessä.

Tutkimusaineistona tässä opinnäytetyössä oli avoimesti saatavilla oleva kirjallisuus ja laite-esittelyt. Brielmaierin kustannuksista vastasi laitteen jälleenmyyjä sähköpostitse. Erillisenä liitteenä olevien niitto- ja vesakonraivausten kustannusten vertailun aineistona oli YIT Roadin omien urakoiden niitto- ja vesakonraivaustyöt.

Laitteiden ja kaluston vertailun pohjalta voitiin todeta, että suuria eroja itse niitto- ja vesakonraivauslaitteissa tutkittujen maiden välillä ei ole ja että laitteet eroavat vain laitteiden leikkausterien osalta. Suomessa ja Ruotsissa käytössä on sekä kela- että ketjumurskaimia. Kaikissa kolmessa maassa kelamurskaimen teriin on eri vaihtoehtoja leikattavan kasvuston mukaan. Saksassa puolestaan ketjumurskainta ei tämän tutkimuksen mukaan käytetä laisinkaan.

Suurimpina eroina tutkimuksessa huomattiin kalusto, joihin niitto- ja raivauslaitteet asennetaan, sekä leikkuupöytien määrä yhdessä kalustossa. Suomessa ja Ruotsissa kalustona käytetään pääasiassa traktoreita ja pyöräkuormaajia, kun taas Saksassa suuressa käytössä ovat myös pienet kuorma-autot. Suomessa käytetään yhtä leikkuupöytää yhdessä traktorissa kerrallaan. Ruotsissa on kokeiltu kahta leikkuupöytää samanaikaisesti ja Saksassa tämä tyyli on laajassa käytössä.

Tulevaisuudessa Suomessakin voitaisiin kokeilla useammalla leikkuupöydällä niittämistä samanaikaisesti. Tämä vaatii investointeja, mutta voisi toimiessaan sekä nopeuttaa niittoa että alentaa vuosittaisten niittotöiden kustannuksia. Brielmaierin soveltuvuudesta saadaan varmaa tietoa vasta, kun sitä kokeillaan laajemmin Suomen oloissa. Jyrkkiin tieluiskiin ja laajoille alueille se voisi soveltua hyvinkin.