Jääkiekkoilevan nuoren palautumisen seuranta ja vaikutukset suorituskykyyn
Loikkanen, Joonas; Pöllänen, Leevi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636322
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää jääkiekkoilevan nuoren palautumista ja sen vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn. Tarkoituksena on seurata pelaajien rasitusta Firstbeat -mittauksella sekä koettua rasitusta Webropol -kyselyllä. Opinnäytetyön tavoite on tuoda esille tietoa palautumisen vaikutuksesta pelaajan suorituskykyyn. Tutkimuksen avulla on mahdollista seurata urheilijan palautumista koetun rasituksen perusteella, mikäli mittaukset eivät ole mahdollisia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli tilastollisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui viisi urheilijaa, joista neljän tutkimus onnistui halutulla tavalla. Kaikki tutkimukseen osallistuneet urheilijat harrastavat jääkiekkoa ja osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Tutkimuksen mittaukset toteutettiin jääkiekkojoukkueen arkirytmissä, ja tutkimusaika sisälsi ohjattua jää- ja oheisharjoittelua. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu jääkiekkoilijan palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä yleisesti lajista ja sen harjoittamisesta.
Opinnäytetyön mittaukset toteutettiin osalle urheilijoista kaksi kertaa. Toisella mittausjaksolla joukkueen arki sisälsi enemmän tapahtumia ja oli kuormittavampaa. Toisaalta taas koulun tuomaa rasitusta huomioitiin, sillä toisella mittausjaksolla oli käynnissä lomajakso. Molempien Firstbeat-mittauksien yhteydessä urheilijat täyttivät Webropol-kyselyä, jolla heidän kokemaansa rasitusta seurattiin.
Opinnäytteen tutkimuksista selvisi, että urheilijat kokevat ja tunnistavat rasitustaan sekä palautumistaan eri tavalla. Osa urheilijoista kykeni tunnistamaa, mitkä tekijät rasittavat heitä sekä lisäksi mitkä tekijät ovat edistäneet heidän palautumistaan. Toisaalta osa urheilijoista ei tähän kyennyt. Urheilijat kykenevät osittain analysoimaan kuormitusta, että palautumista tarkasti.
Urheilijoita valmennettaessa on kyettävä tunnistamaan yksittäisen urheilijan tuntemukset sekä tarpeet. Yksilöllisyys on tärkeää niin harjoittelun, kuin myös palautumisen suunnittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli tilastollisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui viisi urheilijaa, joista neljän tutkimus onnistui halutulla tavalla. Kaikki tutkimukseen osallistuneet urheilijat harrastavat jääkiekkoa ja osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Tutkimuksen mittaukset toteutettiin jääkiekkojoukkueen arkirytmissä, ja tutkimusaika sisälsi ohjattua jää- ja oheisharjoittelua. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu jääkiekkoilijan palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä yleisesti lajista ja sen harjoittamisesta.
Opinnäytetyön mittaukset toteutettiin osalle urheilijoista kaksi kertaa. Toisella mittausjaksolla joukkueen arki sisälsi enemmän tapahtumia ja oli kuormittavampaa. Toisaalta taas koulun tuomaa rasitusta huomioitiin, sillä toisella mittausjaksolla oli käynnissä lomajakso. Molempien Firstbeat-mittauksien yhteydessä urheilijat täyttivät Webropol-kyselyä, jolla heidän kokemaansa rasitusta seurattiin.
Opinnäytteen tutkimuksista selvisi, että urheilijat kokevat ja tunnistavat rasitustaan sekä palautumistaan eri tavalla. Osa urheilijoista kykeni tunnistamaa, mitkä tekijät rasittavat heitä sekä lisäksi mitkä tekijät ovat edistäneet heidän palautumistaan. Toisaalta osa urheilijoista ei tähän kyennyt. Urheilijat kykenevät osittain analysoimaan kuormitusta, että palautumista tarkasti.
Urheilijoita valmennettaessa on kyettävä tunnistamaan yksittäisen urheilijan tuntemukset sekä tarpeet. Yksilöllisyys on tärkeää niin harjoittelun, kuin myös palautumisen suunnittelussa.