Parkanon Kuivasjärven valuma-alueen kunnostustarpeen arviointi

Abstract

Kuivasjärvi sijaitsee Parkanon kaupungin pohjoispuolella Pirkanmaalla. Järvi on tyypillinen esimerkki Suomen matalista, runsashumuksisista järvistä, joiden uhkana on rehevöityminen. Järven keskisyvyys on noin 3.5 metriä ja pinta-ala noin 6.4 km2. Sitä ympäröi neljä osavaluma-aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 172 km2. Valuma-alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä turvetuotantoa. Vuonna 2013 järvessä havaittiin jälleen kerran runsasta leväkasvustoa. Sen seurauksena asukkaat perustivat Parkanon Kuivasjärven kansanliikkeen rehevöitynyttä järveä pelastamaan. Kansanliike halusi mm. selvittää valuma-alueelta tulevan kuorman ja sen mahdollisen kunnostustarpeen.

Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, aiheuttaako Kuivasjärven valuma-alue sellaisia kemiallisin menetelmin mitattavissa olevia kuormituksia, jotka selittävät asukkaiden huomiot järven tilan huonontumisesta. Ympäristökuormitus pyrittiin selvittämään osavaluma-aluetarkkuudella.

Tulokset osoittivat, että Kuivasjärvi on vuosien saatossa rehevöitynyt ihmisen toiminnan seurauksena. Täten valuma-alueen kunnostaminen on perusteltua. Kuormitustutkimuksen löydökset tulevat toimimaan Kuivasjärven valuma-alueen kunnostussuunnitelman perustana. Mittaushetkellä suurimmat kuormittajat olivat maa- ja metsätalous, jotka tuottivat merkittävät kiintoaine- ja ravinnekuormat. Koska kuormitusmittaus tehtiin vain kerran, vuotuista kuormitusta ei tässä tutkimuksessa pystytty arvioimaan. Siten myöskään vuotuista kuormitusosuutta eri maankäyttömuotojen välillä ei pystytty arvioimaan.

Lake Kuivasjärvi is located near the city of Parkano in Western Finland. It’s is a typical example of Finnish lakes, which in general are shallow and high in humus content. Due to these factors, they tend to eutrophicate easily. The surface area of lake Kuivasjärvi is around 6.4 square kilometers and the average depth is around 3.5 meters. The catchment area of the lake is 172 square kilometers and it consists of four sub-catchments. The main land uses of the catchment area are agriculture, forestry and peat production. In 2013, the lake suffered a heavy algal bloom; in response to this, residents established a movement to combat eutrophication. Among the first things they did was to set up a project to find out the pollutant load running from the catchment area into the lake. The goal was to start remediation of the catchment area if needed.

The aim of this thesis was to figure out the pollutant load of the catchment area of lake Kuivasjärvi by using chemical methods of limnology. The idea was to define the load for each sub-catchment and to find out whether the lake is eutrophicated or not.

The results of the study indicated that the lake is eutrophicated and thus it would be sensible to make a remediation plan for the catchment area based on the results. The findings of the study show that at the time the measurements were taken, the biggest load came from agriculture and forestry, which together produced a considerable amount of nutrients and suspended solids. But as the measurements of loads were performed only once, neither the annual load of the catchment area nor the contribution made by different types of land use can be reliably calculated.