En analys av energiförbrukning vid alternativa förädlingsprocesser för hållbar larvproduktion av svart soldatfluga
Ljung, Adeline (2024)
Ljung, Adeline
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636384
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa vertaillaan kahta vaihtoehtoista prosessia hyönteisperäisen proteiinijauhon tuotannossa: sisäistä renderointiprosessia ja virtauspakkausta, keskittyen energiankulutukseen ja pitkäaikaiseen kestävyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ja verrata näiden prosessien energiankäyttöä ja määrittää, mikä vaihtoehto on energiatehokkain ja taloudellisesti kestävin startup-yritykselle, joka pyrkii vakiinnuttamaan asemansa markkinoilla.
Tulokset osoittivat, että virtauspakkaus oli energiatehokkain vaihtoehto, kuluttaen 23,6 kWh/tonni ja 14 175 kWh kuukaudessa. Renderointiprosessilla oli korkeampi energiankulutus, 30,2 kWh/tonni ja 18 549 kWh kuukaudessa.
Vaikka virtauspakkaus tarjoaa matalamman energiankulutuksen, prosessi vaatii ulkoista kuljetusta ja jauhon valmistusta, mikä voi lisätä energiankäyttöä ja kustannuksia. Tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon renderointiprosessin loppuvaiheita, kuten pakastamista tai pakkaamista, jotka voivat myös vaikuttaa energiankulutukseen.
Pitkällä aikavälillä renderointiprosessi näyttää olevan kestävin ja taloudellisesti edullisin vaihtoehto, koska se tarjoaa enemmän kontrollia tuotantoon ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista. Vaikka alkuperäinen energiankulutus on suurempi, renderointiprosessi tarjoaa potentiaalia itsenäisyyteen ja kasvuun, mikä tekee siitä edullisemman valinnan yrityksen markkinaosuuden kasvaessa. Lisätutkimuksia suositellaan ympäristövaikutusten ja energiankulutuksen arvioimiseksi koko tuotantoketjussa.
Tulokset osoittivat, että virtauspakkaus oli energiatehokkain vaihtoehto, kuluttaen 23,6 kWh/tonni ja 14 175 kWh kuukaudessa. Renderointiprosessilla oli korkeampi energiankulutus, 30,2 kWh/tonni ja 18 549 kWh kuukaudessa.
Vaikka virtauspakkaus tarjoaa matalamman energiankulutuksen, prosessi vaatii ulkoista kuljetusta ja jauhon valmistusta, mikä voi lisätä energiankäyttöä ja kustannuksia. Tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon renderointiprosessin loppuvaiheita, kuten pakastamista tai pakkaamista, jotka voivat myös vaikuttaa energiankulutukseen.
Pitkällä aikavälillä renderointiprosessi näyttää olevan kestävin ja taloudellisesti edullisin vaihtoehto, koska se tarjoaa enemmän kontrollia tuotantoon ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista. Vaikka alkuperäinen energiankulutus on suurempi, renderointiprosessi tarjoaa potentiaalia itsenäisyyteen ja kasvuun, mikä tekee siitä edullisemman valinnan yrityksen markkinaosuuden kasvaessa. Lisätutkimuksia suositellaan ympäristövaikutusten ja energiankulutuksen arvioimiseksi koko tuotantoketjussa.
