EU-direktivet om lönetransparens
Iso-aho, Linda (2024)
Iso-aho, Linda
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636422
Tiivistelmä
Miesten ja naisten välinen palkkaero on todellisuutta kaikkialla maailmassa. Tässä opinnäytetyössä käsitellään miesten ja naisten välisiä palkkaeroja EU:ssa ja Suomessa. Sukupuolten välinen palkkaero on EU:ssa 13 % ja Suomessa peräti 16 %. Suomessa on siis Pohjoismaiden suurin miesten ja naisten välinen palkkaero. EU työskentelee jatkuvasti sukupuolten tasa-arvon eteen, ja vuonna 2023 otettiin käyttöön uusi EU-direktiivi, EU:n palkka-avoimuusdirektiivi, osana palkkasyrjinnän torjuntaa ja sukupuolten palkkaeron kaventamista EU:ssa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin kunnallinen työnantaja ja yksityinen työnantaja ovat valmistautuneet EU:n palkka-avoimuusdirektiivin mukanaan tuomiin muutoksiin. Empiirisessä tutkimuksessa haastatteluja käytettiin laadullisena tiedonkeruumenetelmänä. Haastattelukysymykset koskevat organisaatioiden rekrytointimenettelyjä, palkanmuodostusta työpaikalla sekä palkka-avoimuutta että raportointia. Haastattelussa haastateltiin kahta henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä, yhtä kunnasta ja yhtä yrityksestä. Kussakin organisaatiossa oli yli 300 työntekijää.
Empiirisen selvityksen tulokset osoittavat, että sekä kunnalla että yhtiöllä on jo käytössä sisäisiä palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia toimenpiteitä, jotka ovat hyvin linjassa EU-direktiivin kanssa. Esimerkiksi sekä kunnalla että yhtiöllä on suhteellisen avoin palkanmääritys palkattujen työntekijöiden suhteen. Kumpikaan organisaatio ei kuitenkaan täytä EU-direktiivin vaatimuksia palkkatiedoista rekrytoidessaan uusia työntekijöitä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin kunnallinen työnantaja ja yksityinen työnantaja ovat valmistautuneet EU:n palkka-avoimuusdirektiivin mukanaan tuomiin muutoksiin. Empiirisessä tutkimuksessa haastatteluja käytettiin laadullisena tiedonkeruumenetelmänä. Haastattelukysymykset koskevat organisaatioiden rekrytointimenettelyjä, palkanmuodostusta työpaikalla sekä palkka-avoimuutta että raportointia. Haastattelussa haastateltiin kahta henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä, yhtä kunnasta ja yhtä yrityksestä. Kussakin organisaatiossa oli yli 300 työntekijää.
Empiirisen selvityksen tulokset osoittavat, että sekä kunnalla että yhtiöllä on jo käytössä sisäisiä palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia toimenpiteitä, jotka ovat hyvin linjassa EU-direktiivin kanssa. Esimerkiksi sekä kunnalla että yhtiöllä on suhteellisen avoin palkanmääritys palkattujen työntekijöiden suhteen. Kumpikaan organisaatio ei kuitenkaan täytä EU-direktiivin vaatimuksia palkkatiedoista rekrytoidessaan uusia työntekijöitä.