Koulukuraattorien ja esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat koulukuraattorien ja esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitkä tekijät vahvistavat koulukuraattorien ja esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointia? sekä Mitkä tekijät kuormittavat koulukuraattorien ja esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointia? Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kuraattoreilta puolistrukturoidulla kyselyllä Webropol-työkalua käyttäen. Tutkimuksen tietoperusta pohjautui koulukuraattorien ja esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointia käsittelevään aiempaan tutkimukseen. Tietoperustassa tarkasteltiin myös työhyvinvointia sosiaalialalla sekä avattiin keskeisimmät käsitteet. Tutkimukseen osallistui kymmenen kuraattoria, joista seitsemän työskentelee koulukuraattorina ja kolme esiopetuksen kuraattorina. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Analyysiprosessissa aineistosta tunnistettiin toistuvia teemoja, jotka ryhmiteltiin työhyvinvointia vahvistaviin ja kuormittaviin tekijöihin. Näiden teemojen perusteella muodostettiin pääryhmät, jotka kuvaavat työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan koulukuraattorien työhyvinvointia vahvistavat työyhteisön ja esihenkilön tuki, työn joustavuus ja selkeä työnkuva, hyvinvoinnin tukeminen ja hyvä työympäristö. Esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointia vahvistavat tulosten mukaan yhteisöllisyys, esihenkilön tuki, työn joustavuus ja hyvinvointia tukevat käytännöt. Koulukuraattorien työhyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi osoittautuivat työympäristön rakenteelliset ja organisaatioon liittyvät haasteet, työtehtävien sisältöön ja aikapaineisiin liittyvät haasteet sekä työhyvinvoinnin ja palautumisen haasteet. Esiopetuksen kuraattorien työhyvinvointia taas tulosten mukaan haastavat työympäristöön ja resursseihin liittyvät haasteet, työn luonteeseen ja sosiaaliseen tukeen liittyvät haasteet sekä organisaatiomuutokset ja epävarmuustekijät. Johtopäätöksenä voitiin esittää, että kuraattorien työhyvinvointia voidaan edistää panostamalla esihenkilötyöhön ja yhteisöllisyyteen, selkeyttämällä työnkuvia ja vahvistamalla resursseja. Jatkotutkimus työhyvinvoinnin edistämisen konkreettisista keinoista erityisesti esiopetuksen kuraattorien näkökulmasta on tarpeen. Lisäksi tulisi tarkastella, miten organisaatiomuutoksissa voitaisiin paremmin huomioida kuraattorien työn vaatimukset ja erityispiirteet.