Suomen ruokamatkailun nykytila ja kehitystarpeet vegaaniasiakkaiden näkökulmasta
Kettunen, Inkeri (2024)
Kettunen, Inkeri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736743
Tiivistelmä
Erityisruokavaliot yleistyvät ja sen myötä myös vegaaninen ruokavalio on noussut pinnalle. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää vegaanisten ruokamatkailupalveluiden nykytilaa Suomessa. Tehtävänä oli selvittää myös mikä merkitys vegaanisilla ruokapalveluilla on ja mitä kehitettävää palveluissa on. Tavoitteena oli saada ravintoloille tärkeää tietoa erilaisesta asiakasryhmästä ja heidän tarpeistaan.
Aineisto kerättiin kohderyhmälle lähetetyllä Google Forms- kyselyllä. Kyselyn avulla selvitettiin mikä merkitys vegaanisilla ruokamatkailupalveluilla on ja minkälainen on palveluiden nykytila. Selvitettiin myös, onko olemassa maakuntakohtaista jakaumaa tulosten välillä. Lisäksi kartoitettiin kohderyhmän antamia kehitysideoita ja neuvoja asiakaskokemusten parantamiseksi. Kyselylomakkeen avulla saatiin tutkimukseen kerättyä vastaajilta omia kokemuksia ja kertomuksia. Kyselyyn vastasi 48 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.
Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan vegaanisille ruokamatkailupalveluille olisi enemmän käyttäjiä, jos palvelut olisivat paremmat. Vegaanisten ruokapalveluiden huonoissa puolissa korostuivat noutopöytien ja pienten paikkakuntien vegaaninen tarjonta, henkilökunnan vähäinen tietämys ja laadun vaihtelu. Huonoja kokemuksia oli eniten Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Vastaajien kertomissa hyvissä puolissa korostuivat esimerkiksi isojen kaupunkien tarjonta, perinneruokien vegaaniset versiot sekä joidenkin hotellien vegaaniset aamupalat, tämä kuitenkin riippui hotelliketjusta ja sijainnista. Hyviä kokemuksia oli eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Tutkimuksen mukaan lähes kaikilla vastaajilla oli kehitysideoita. Vastaajat kokivat, että vegaaneja tulisi konsultoida ruoan maun, valmistuksen ja raaka-aineiden suhteen, jotta saataisiin vegaaneille sopivaa maistuvaa ruokaa. Merkityksellisiä asioita vegaaneille heille suunnatuissa ruokapalveluissa olivat maku, hinta, paikallisuus, vaihto ehdot, proteiini ja laatu.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että vegaanisissa ruokamatkailupalveluissa on kehitettävää. Moni vastannut vegaani olisi valmis matkustaessa käyttämään enemmän ravintolapalveluita, jos palveluita kehitettäisiin enemmän heille sopivaksi. Useat vegaanit olisivat valmiita itse neuvomaan ravintoloita siitä, kuinka palveluita saataisiin kehitettyä ja hyviä puolia lisättyä ja korostettua. Tuloksista voidaan päätellä, että maakuntakohtainen aluejako ei ole merkittävän suuri. Opinnäytetyön tulosten pohjalta on myös koottu ehdotuksia siitä, miten vegaanisia ruokamatkailupalveluita voitaisiin kehittää.
Aineisto kerättiin kohderyhmälle lähetetyllä Google Forms- kyselyllä. Kyselyn avulla selvitettiin mikä merkitys vegaanisilla ruokamatkailupalveluilla on ja minkälainen on palveluiden nykytila. Selvitettiin myös, onko olemassa maakuntakohtaista jakaumaa tulosten välillä. Lisäksi kartoitettiin kohderyhmän antamia kehitysideoita ja neuvoja asiakaskokemusten parantamiseksi. Kyselylomakkeen avulla saatiin tutkimukseen kerättyä vastaajilta omia kokemuksia ja kertomuksia. Kyselyyn vastasi 48 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä.
Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan vegaanisille ruokamatkailupalveluille olisi enemmän käyttäjiä, jos palvelut olisivat paremmat. Vegaanisten ruokapalveluiden huonoissa puolissa korostuivat noutopöytien ja pienten paikkakuntien vegaaninen tarjonta, henkilökunnan vähäinen tietämys ja laadun vaihtelu. Huonoja kokemuksia oli eniten Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Vastaajien kertomissa hyvissä puolissa korostuivat esimerkiksi isojen kaupunkien tarjonta, perinneruokien vegaaniset versiot sekä joidenkin hotellien vegaaniset aamupalat, tämä kuitenkin riippui hotelliketjusta ja sijainnista. Hyviä kokemuksia oli eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Tutkimuksen mukaan lähes kaikilla vastaajilla oli kehitysideoita. Vastaajat kokivat, että vegaaneja tulisi konsultoida ruoan maun, valmistuksen ja raaka-aineiden suhteen, jotta saataisiin vegaaneille sopivaa maistuvaa ruokaa. Merkityksellisiä asioita vegaaneille heille suunnatuissa ruokapalveluissa olivat maku, hinta, paikallisuus, vaihto ehdot, proteiini ja laatu.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että vegaanisissa ruokamatkailupalveluissa on kehitettävää. Moni vastannut vegaani olisi valmis matkustaessa käyttämään enemmän ravintolapalveluita, jos palveluita kehitettäisiin enemmän heille sopivaksi. Useat vegaanit olisivat valmiita itse neuvomaan ravintoloita siitä, kuinka palveluita saataisiin kehitettyä ja hyviä puolia lisättyä ja korostettua. Tuloksista voidaan päätellä, että maakuntakohtainen aluejako ei ole merkittävän suuri. Opinnäytetyön tulosten pohjalta on myös koottu ehdotuksia siitä, miten vegaanisia ruokamatkailupalveluita voitaisiin kehittää.