NAPPA (NAPping PAnts) -pöksyjen monikäyttäjäkokemuksen arviointi

Abstract

Tutkimukset osoittavat, että lapsen sairauksilla sekä äidin hyvinvointiin häiritsevästi vaikuttavilla tekijöillä voi olla haitallinen vaikutus vauvan uneen. Arvioiden mukaan lähes puolet vanhemmista kokee, että heidän vauvansa uni on heikkolaatuista. Hengitysrytmin on todettu olevan luotettava mittari lapsen unen arvioinnissa. NAPPA (NAPping PAnts) -pöksyjen avulla voidaan arvioida lapsen unirytmiä kotiympäristössä. NAPPA-pöksyt ovat tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa, eikä niiden käyttäjäkokemusta ole aiemmin tutkittu yhtä monipuolisesti.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia NAPPA-pöksyjen monikäyttäjäkokemusta. Tavoitteena oli tuottaa hyödynnettävää tietoa NAPPApöksyjen käyttäjäkokemuksista ja kehittämistoiveista. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kyselyä ja teemahaastattelua, joiden avulla kerättiin käyttäjäkokemuksia vauvojen, huoltajien sekä tutkimushenkilökunnan näkökulmista.

Tulokset osoittivat, että NAPPA-pöksyt koettiin yleisesti helppokäyttöisiksi ja hyödyllisiksi, mutta jotkut tekniset ja käytännön haasteet edellyttävät vielä lisäkehitystä. Opinnäytetyön tulosten pohjalta NAPPA-pöksyjä voidaan kehittää entistä paremmin käyttäjien tarpeita vastaavaksi.

Studies show that child’s illnesses and factors that disturb mother’s well-being can have a negative impact to the infant’s sleep. It is estimated that nearly half of the parents believe that their infant’s sleep is a low quality. It has been established that respiratory rate is a realiable indicator for assessing the infant’s sleep. Infant’s sleep can be evaluated with the help of NAPPA (NAPping PAnts) wearable at home environment. The NAPPA wearable is currently in the research and development phase. User experience of the NAPPA wearable has not been researched as diversly before.

The purpose of this thesis was to evaluate multi-user experience of the NAPPA wearable. The aim for this thesis was to gather beneficial information about the user experience of the NAPPA wearable and the users’ wishes for the wearable, so that the wearable could be developed and improved. The methodology used in this thesis were a questionnaire and a semi-structured interview to gather information about user experiences of infants, guardians and research staff members. Results show that the NAPPA wearable is considered to be generally easy to use and useful but there are some technical and practical challenges that need to be addressed. With the results of this thesis the NAPPA wearable can be developed upon in order to meet the needs of users even better than before.