Asiantuntijoiden työhyvinvointi hybridityössä: opas työhyvinvoinnin hallintaan asiantuntijatyössä
Nokelainen, Tuukka; Tunturila, Veeti (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736723
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden kokemia työhyvinvoinnin haasteita hybridityössä. Lisäksi selvitettiin erilaisia työhyvinvoinnin hallintakeinoja, joita hyödynnetään hybridimuotoisessa asiantuntijatyössä. Tavoitteena oli tuottaa koettujen työhyvinvoinnin haasteiden pohjalta opas, jossa annetaan konkreettisia hallintakeinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Opasta voi hyödyntää jokainen asiantuntijatyötä tekevä työntekijä, mutta opas on ensisijaisesti suunnattu opinnäytetyön tutkimukseen osallistuneiden haastateltavien tarpeisiin.
Työhyvinvointi koskettaa jokaista työelämässä olevaa henkilöä ja se on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yhä keskeisimmäksi aiheeksi työyhteisöissä. Hybridityö on lisääntynyt erityisesti koronapandemian myötä, jonka jälkeen monet organisaatiot ovat ottaneet hybridityömallin toimintaansa jäädäkseen. Hybridityö on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat kasvaneet. Tämän teeman inspiroimana lähdettiin tutkimaan hybridityötä tekevien asiantuntijoiden työhyvinvoinnin haasteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena konstruktio tutkimuksena, jossa aineiston keruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin viideltä hybridityötä tekevältä asiantuntijalta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä, teoriaohjaavaa lähestymistapaa sekä analysoinnin työkaluna teemoittelua. Opinnäytetyön kehittämistehtävän eli oppaan aineistoa alettiin keräämään kesäkuussa 2024 yhdessä sidoshenkilöiden kanssa ja opas valmistui syksyn 2024 aikana.
Opinnäytetyön tutkimuksessa hyödynnettiin teoreettisena viitekehyksenä työhyvinvoinnin portaat -mallia. Tulosten perusteella eniten haasteita koettiin työhyvinvoinnin portaat mallin ensimmäisessä ja viidennessä portaassa, joita olivat psykofysiologiset perustarpeet sekä itsensä toteuttamisen tarve. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hybridityötä tekevien asiantuntijoiden työhyvinvoinnissa ilmenee moniulotteisia haasteita, joihin täytyisi puuttua tulevaisuudessa entistä enemmän.
Työhyvinvointi koskettaa jokaista työelämässä olevaa henkilöä ja se on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yhä keskeisimmäksi aiheeksi työyhteisöissä. Hybridityö on lisääntynyt erityisesti koronapandemian myötä, jonka jälkeen monet organisaatiot ovat ottaneet hybridityömallin toimintaansa jäädäkseen. Hybridityö on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat kasvaneet. Tämän teeman inspiroimana lähdettiin tutkimaan hybridityötä tekevien asiantuntijoiden työhyvinvoinnin haasteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena konstruktio tutkimuksena, jossa aineiston keruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin viideltä hybridityötä tekevältä asiantuntijalta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä, teoriaohjaavaa lähestymistapaa sekä analysoinnin työkaluna teemoittelua. Opinnäytetyön kehittämistehtävän eli oppaan aineistoa alettiin keräämään kesäkuussa 2024 yhdessä sidoshenkilöiden kanssa ja opas valmistui syksyn 2024 aikana.
Opinnäytetyön tutkimuksessa hyödynnettiin teoreettisena viitekehyksenä työhyvinvoinnin portaat -mallia. Tulosten perusteella eniten haasteita koettiin työhyvinvoinnin portaat mallin ensimmäisessä ja viidennessä portaassa, joita olivat psykofysiologiset perustarpeet sekä itsensä toteuttamisen tarve. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hybridityötä tekevien asiantuntijoiden työhyvinvoinnissa ilmenee moniulotteisia haasteita, joihin täytyisi puuttua tulevaisuudessa entistä enemmän.