Fennoa-palkanlaskentaprosessi palkanlaskijan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia yhteistyötaholle ohje Fennoa-palkanlaskentaprosessista. Ohjeen tarkoituksena on olla yhteistyötahon palkanlaskijoiden apuna Fennoan Palkat-osiota käyttäessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä palkanlaskentaprosessiin palkanlaskijan näkökulmasta, tarkemmin ottaen Fennoan palkanlaskentaprosessiin, sen hyviin sekä ongelmallisiin puoliin. Nykypäivänä taloushallinnon järjestelmät kehittyvät nopeaa vauhtia, ja etenkin tekoälyn ja etenkin automaatioiden käyttö yleistyvät järjestelmissä. Siitä voi olla suurikin hyöty palkanlaskijan työssä, sillä se nopeuttaa laskentaprosessia huomattavasti. Kun kaikki laskentaan liittyvät vaiheet toimivat järjestelmässä automaattisesti, vähenee erilaisten tiedostojen kuten Excel-taulukoiden ylläpitäminen. Onko tekoäly kuitenkaan täysin luotettava kaikessa? Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä toimi Teams-haastattelu, ja haastateltavat olivat yhteistyötahon Fennoa-järjestelmän kaksi pääkäyttäjää. Tutkimuksessa selvisi, että Fennoan hyviä puolia olivat automaatio sekä yksinkertaisuus. Palkanlaskentaprosessi on selvä, ja itse laskennan jälkeen prosessin vaiheita on automaation ansiosta vähemmän. Kääntöpuolena ongelmaksi osoittautui Fennoan lomalaskenta, joka toimii myös automaation avulla. Ongelmana kuitenkin oli lomalaskennan taustalla olevat asetukset, joita ei ole saatu toimimaan niin, että lomalaskennan kokonaisuus toimisi oikein. Järjestelmän yksinkertaisuus vaikuttaa myös siihen, että se toimii paremmin pienemmillä yrityksillä eikä välttämättä sovi suurempien yrityksien käyttöön. Ratkaisuksi lomalaskentaan liittyvään ongelmaan pohdittiin pääkäyttäjien lisäksi muidenkin käyttäjien säännöllistä kouluttamista lomalaskennan käyttöönottoon ja asetuksiin liittyen, sillä tällä säästettäisiin selvittelyyn kuluvaa aikaa. Salaisena liitteenä oleva Fennoa-palkanlaskentaprosessin ohje tulee olemaan vain yhteistyötahon käytössä.