Suorituksen johtamista kehittämällä parempiin tuloksiin
Hakansuu, Tiina (2015)
Hakansuu, Tiina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503012654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503012654
Tiivistelmä
Suorituksen johtamisella pyritään parantamaan yksilöiden, ryhmien ja koko yksikön tai yrityksen tuottavuutta ja strategian toteutumista. Säännöllisten kehityskeskusteluiden merkitystä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ei usein tiedosteta riittävän hyvin. Useissa organisaatioissa ei pidetä säännöllisiä kehityskeskusteluita lainkaan, tai jos pidetään, ei niistä saatavaa tietoa osata hyödyntää täysimääräisesti. On kuitenkin paljon tutkimuksia, jotka osoittavat niiden tärkeyden organisaation henkilöstön suorituksen johtamisessa.
Kehittämistyön tavoitteena parantaa yksiköiden tuloksia talouden, asiakastyytyväisyyden, työntekijätyytyväisyyden ja ketjun standardien noudattamisen osalta. Tavoitteeseen pyritään pääsemään kehittämällä suorituksen johtamista erityisesti säännöllisten kehityskeskustelujen, tavoitteen asetannan, seurannan ja palautteenannon avulla. Muutosta, eli tulosten parantamista, arvioidaan henkilöstötyytyväisyyden, asiakastyytyväisyyden, taloudellisen tuloksen sekä ketjun sisäisten tarkastusten avulla.
Kehittämiseen ja muutokseen on kerätty aineistoa useasta eri näkökulmasta muun muassa haastattelemalla organisaation yrittäjää, ravintolajohtajaa ja ravintolapäälliköitä. Keskustelua käydään myös ketjun muiden vastaavien organisaatioiden edustajien kanssa ja vertaillaan tuloksia sekä toteutustapoja. Lisäksi haastatellaan organisaation ulkopuolista operatiivista päällikköä, joka toimii keskushallinnon ja yrittäjien välisenä linkkinä. Haastattelujen lisäksi on kerätty valmiita aineistoja ja hyödynnetty erilaisia mittareita. Tekijä on myös tehnyt osallistuvaa ja osallistavaa havainnointia usean vuoden ajan.
Ongelmaksi organisaatiossa tunnistettiin eri yksiköiden toimiminen joukkona yksittäisiä ravintoloita eikä yhtenäisesti samoja toimintatapoja hyödyntäen. Tämän vuoksi monilla mittareilla mitattuna ravintoloiden välillä oli suuria vaihteluita. Kehittäminen aloitettiin luomalla uusi tapa toimia, jossa ravintolat muodostivat kokonaisuuden missä kaikki toimivat samojen sääntöjen ja mallien mukaisesti. Keskeisimmät muutokset koskivat säännöllisiä kehityskeskusteluja, tavoitteiden asettamista ja seurantaa.
Kehittämisen seurauksena kaikkien yksiköiden tulokset paranivat taloudellisilla, työntekijätyytyväisyyden, ketjun standardien ja asiakastyytyväisyyden mittareilla mitattuna. Haastattelujen perusteella tärkeimpinä syinä tulosten paranemiseen pidettiin tavoitteiden asettamista, niiden seuraamista säännöllisesti ja palautteenantoa. Säännöllisten kehityskeskustelujen merkitystä pidettiin tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä tuloksellisuutta kehitettäessä.
Kehittämistyön tavoitteena parantaa yksiköiden tuloksia talouden, asiakastyytyväisyyden, työntekijätyytyväisyyden ja ketjun standardien noudattamisen osalta. Tavoitteeseen pyritään pääsemään kehittämällä suorituksen johtamista erityisesti säännöllisten kehityskeskustelujen, tavoitteen asetannan, seurannan ja palautteenannon avulla. Muutosta, eli tulosten parantamista, arvioidaan henkilöstötyytyväisyyden, asiakastyytyväisyyden, taloudellisen tuloksen sekä ketjun sisäisten tarkastusten avulla.
Kehittämiseen ja muutokseen on kerätty aineistoa useasta eri näkökulmasta muun muassa haastattelemalla organisaation yrittäjää, ravintolajohtajaa ja ravintolapäälliköitä. Keskustelua käydään myös ketjun muiden vastaavien organisaatioiden edustajien kanssa ja vertaillaan tuloksia sekä toteutustapoja. Lisäksi haastatellaan organisaation ulkopuolista operatiivista päällikköä, joka toimii keskushallinnon ja yrittäjien välisenä linkkinä. Haastattelujen lisäksi on kerätty valmiita aineistoja ja hyödynnetty erilaisia mittareita. Tekijä on myös tehnyt osallistuvaa ja osallistavaa havainnointia usean vuoden ajan.
Ongelmaksi organisaatiossa tunnistettiin eri yksiköiden toimiminen joukkona yksittäisiä ravintoloita eikä yhtenäisesti samoja toimintatapoja hyödyntäen. Tämän vuoksi monilla mittareilla mitattuna ravintoloiden välillä oli suuria vaihteluita. Kehittäminen aloitettiin luomalla uusi tapa toimia, jossa ravintolat muodostivat kokonaisuuden missä kaikki toimivat samojen sääntöjen ja mallien mukaisesti. Keskeisimmät muutokset koskivat säännöllisiä kehityskeskusteluja, tavoitteiden asettamista ja seurantaa.
Kehittämisen seurauksena kaikkien yksiköiden tulokset paranivat taloudellisilla, työntekijätyytyväisyyden, ketjun standardien ja asiakastyytyväisyyden mittareilla mitattuna. Haastattelujen perusteella tärkeimpinä syinä tulosten paranemiseen pidettiin tavoitteiden asettamista, niiden seuraamista säännöllisesti ja palautteenantoa. Säännöllisten kehityskeskustelujen merkitystä pidettiin tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä tuloksellisuutta kehitettäessä.