Mielenterveys osana musiikkipedagogin opintoja; musiikkipedagogiopiskelijoiden mielenterveyshaasteiden tukeminen opinnoissa.
Kinnunen, Anni (2024)
Tiivistelmä
Tänä päivänä mielenterveysongelmiin liittyy edelleen vahvoja häpeän tunteita. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat kasvaneet hurjasti. Siksi opiskelijoiden saamaan tukeen täytyy panostaa. Tärkein tehtävä on saada opiskelijoiden jaksaminen kuntoon, jotta he jaksaisivat olla osana korkeakouluyhteisöä. Tutkimustehtävänä oli selvittää, minkälaisia mielenterveyshaasteita musiikkipedagogeilla on. Tavoitteeni oli stigman vähentäminen, ja kasvattaa mielenterveysaiheen näkyvyyttä. Selvitettiin, miten mielenterveyshaasteet vaikuttavat opintoihin, ja minkälaista tukea opiskelijat toivoisivat saavansa oppilaitokseltaan.
Tutkimuksen tietoperusta kirjoitettiin aiheeseen liittyvien tieteellisten lähteiden avulla. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastattelukysymykset muodostettiin teemoittelun avulla pohjautuen tutkimuskysymyksiin ja tutkimustavoitteisiin. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää musiikkipedagogiopiskelijaa. Haastattelut kestivät 15–45 minuuttia. Aineiston analyysi tehtiin litterointityökalun avulla. Koko tutkimuksen toteutuksen aikana huomioitiin haastateltavien täysi anonyymisyys.
Tuloksissa saatiin selville musiikkipedagogiopiskelijoiden kokemista mielenterveyshaasteista. Opiskelijat kertoivat muun muassa, kuinka kauan mielenterveyshaasteet ovat olleet läsnä elämässään, ja minkälainen on heidän tämänhetkinen terveydentilansa. Selvitettiin, miten mielenterveysongelmien vaikutusta opintoihin, kuten instrumenttitunteihin, ja opinnoissa jaksamiseen. Tuloksissa keskityttiin myös avaamaan, minkälainen on mielenterveyshaasteiden näkyvyys opiskelijoiden oppilaitoksessa. Opiskelijat antoivat kehitysideoita, miten heitä voitaisiin tukea, jotta se vaikuttaisi positiivisesti heidän mielenterveyteensä. Myös tulevaisuuden työelämän rooli tuli ilmi tuloksissa.
Tultiin siihen johtopäätökseen, että opiskelijat kärsivät masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä. Mielenterveyshaasteet vaikuttivat kokonaisvaltaiseen opinnoissa jaksamiseen, tuntien läsnäoloihin, tehtävien tekemiseen, soveltavaan toimintaan instrumenttitunneilla, ja opintojen suorittamiseen pidennetysti. Tuen merkitys opintojaksoilla ja kouluyhteisössä olivat keskeisimpiä saatuja johtopäätöksiä. A stigma surrounding mental health issues persists today. Among higher education students, mental health problems are becoming increasingly common. Therefore, efforts must be made to support these students, ensuring their well-being is prioritized. It is essential that students feel integrated into their school community. This research focuses on the mental health issues of music pedagogy students. The objectives of the study were to reduce stigma and increase the visibility of mental health as a topic. The aim was to investigate how mental health problems affect students’ academic performance. Additionally, the study examined the support systems available to students within the school.
The information base for the research was compiled from relevant scientific literature. The research method used was qualitative. The interview questions were developed in relation to the research questions and objectives. Data was collected through four interviews with music pedagogy students, and the duration of these interviews was analyzed using content analysis and transcription. Throughout the study, the anonymity of the participants was ensured.
The results revealed that music pedagogy students experience various mental health problems. Participants shared information about the duration of their symptoms and their current mental health status. The study also examined how mental health challenges impacted their academic performance, including their ability to engage in instrument studies and manage their coursework. The findings emphasized the importance of making mental health issues more visible within the school community. It was also highlighted that students desire better support for improving their well-being. The students provided feedback on how support could be enhanced to better promote their academic and personal development. The future of their professional careers was also identified as a relevant factor in the results.
In conclusion, music pedagogy students face depression and anxiety disorders, which significantly affect their overall well-being, attendance in lessons, completion of assignments, and participation in instrument courses. Key conclusions from the study included the need for greater support within the academic environment and a more inclusive school community to help students manage their mental health and academic challenges.
Tutkimuksen tietoperusta kirjoitettiin aiheeseen liittyvien tieteellisten lähteiden avulla. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastattelukysymykset muodostettiin teemoittelun avulla pohjautuen tutkimuskysymyksiin ja tutkimustavoitteisiin. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää musiikkipedagogiopiskelijaa. Haastattelut kestivät 15–45 minuuttia. Aineiston analyysi tehtiin litterointityökalun avulla. Koko tutkimuksen toteutuksen aikana huomioitiin haastateltavien täysi anonyymisyys.
Tuloksissa saatiin selville musiikkipedagogiopiskelijoiden kokemista mielenterveyshaasteista. Opiskelijat kertoivat muun muassa, kuinka kauan mielenterveyshaasteet ovat olleet läsnä elämässään, ja minkälainen on heidän tämänhetkinen terveydentilansa. Selvitettiin, miten mielenterveysongelmien vaikutusta opintoihin, kuten instrumenttitunteihin, ja opinnoissa jaksamiseen. Tuloksissa keskityttiin myös avaamaan, minkälainen on mielenterveyshaasteiden näkyvyys opiskelijoiden oppilaitoksessa. Opiskelijat antoivat kehitysideoita, miten heitä voitaisiin tukea, jotta se vaikuttaisi positiivisesti heidän mielenterveyteensä. Myös tulevaisuuden työelämän rooli tuli ilmi tuloksissa.
Tultiin siihen johtopäätökseen, että opiskelijat kärsivät masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä. Mielenterveyshaasteet vaikuttivat kokonaisvaltaiseen opinnoissa jaksamiseen, tuntien läsnäoloihin, tehtävien tekemiseen, soveltavaan toimintaan instrumenttitunneilla, ja opintojen suorittamiseen pidennetysti. Tuen merkitys opintojaksoilla ja kouluyhteisössä olivat keskeisimpiä saatuja johtopäätöksiä.
The information base for the research was compiled from relevant scientific literature. The research method used was qualitative. The interview questions were developed in relation to the research questions and objectives. Data was collected through four interviews with music pedagogy students, and the duration of these interviews was analyzed using content analysis and transcription. Throughout the study, the anonymity of the participants was ensured.
The results revealed that music pedagogy students experience various mental health problems. Participants shared information about the duration of their symptoms and their current mental health status. The study also examined how mental health challenges impacted their academic performance, including their ability to engage in instrument studies and manage their coursework. The findings emphasized the importance of making mental health issues more visible within the school community. It was also highlighted that students desire better support for improving their well-being. The students provided feedback on how support could be enhanced to better promote their academic and personal development. The future of their professional careers was also identified as a relevant factor in the results.
In conclusion, music pedagogy students face depression and anxiety disorders, which significantly affect their overall well-being, attendance in lessons, completion of assignments, and participation in instrument courses. Key conclusions from the study included the need for greater support within the academic environment and a more inclusive school community to help students manage their mental health and academic challenges.