Rytmin tuntu : kehotietoinen rytmiikan harjoittelu musiikinopiskelijan motivaation tukena

Abstract

Musiikinopiskelijoiden motivoiminen on keskeinen osa modernin musiikkipedagogin työtä. Kun rytmimusiikki kuulostaa ja tuntuu hyvältä, se saa kuulijan ja soittajan jalan naputtamaan ja pään nyökyttämään. Tavoitteena oli löytää keinoja vahvistaa ja tuoda oppijoiden tietoisuuteen tätä kokemusta soiton ja harjoittelun aikana. Samalla tavoitteena oli selvittää voiko tällaisten menetelmien käyttäminen vahvistaa motivaatiota – ja jos voi, niin kenellä. Aineisto kerättiin kansanopistojen musiikkilinjoilla toteutetun työpajaopetuksen aikana toteutetuilla kyselyillä ja analysoitiin määrällisesti. Käytetyt mittarit mittasivat musiikillisen motivaation eri osa-alueita, asenteita työpajoissa tehtyjä harjoitteita kohtaan, harjoittelutottumuksia ja lajitaustaa erilaisissa fyysisissä lajeissa. Työpajat toimivat myös interventiona osallistujien harjoitusmäärän kirjanpidolle. Käytössä ei ollut kontrolliryhmää. Tuloksena löytyi maltillisia yhteyksiä musiikillisen motivaation ja tiettyjen kehotietoisuutta tukevien liikuntamuotojen ja muiden fyysisten lajien väliltä. Tehdyn intervention jälkeen tutkittavien harjoitusmäärät lähtivät myös nousuun. Löydetyistä yhteyksistä huolimatta aineisto ei osoittanut intervention vaikuttaneen motivaation määrään. Odottamattomana ja tutkimuksen tavoitteisiin liittymättömänä löydöksenä otoksessa ilmeni myös kansainvälisestä tutkimustuloksesta selvästi poikkeava negatiivinen korrelaatio musiikillisen motivaation ja musiikillisen itsetunnon väliltä. Tulokset antavat aihetta tutkia edelleen kehotietoisen harjoittelun vaikutusta muusikoiden motivaatioon ja toisaalta etsiä motivaation suhdetta yleiseen hyvinvointiin. Tulokset myös osoittavat suomalaisten musiikinopiskelijoiden olevan hyvin vastaanottavaisia kehotietoisille harjoitusmenetelmille.

Motivating music students is an essential part of modern music pedagogue’s work. While listening to a catchy piece of pop music, the good feeling makes listener’s foot tap and head bob. The goal was to enhance this experience and make music students more aware of it while they were practicing music. Simultaneously there was a goal to find out if this kind of practice would be a key to strengthen musicians’ motivation. The data was collected by surveys during rhythmics’ workshops held for adult learners in Finnish folk high schools. The data was analyzed by quantitative methods. The metrics used measured musical motivation, attitudes towards workshops’ practice methods, practice habits and background in different physical activities. The workshops also served as interventions for the participants’ self-recorded practice hours. There was no control group. As results there were small indication towards the relation between musical motivation and certain physical activities. There was also growth in participants’ practice hours after the intervention. Despite these finds, the data couldn’t back up the intervention’s effect on musical motivation. As an unexpected and unrelated find, the sample consisting only Finnish students had a negative correlation between musical motivation and musical self-esteem whereas an international sample had had positive. The results give reason to study further the connection of body-awareness and musical motivation as well as the connection of musical motivation and overall well-being. The results also tell that Finnish music students are very receptive towards body-aware practice methods in rhythmics.