Suppea esitutkinta Puolustusvoimissa
Niskanen, Toni (2024)
Niskanen, Toni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837126
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin suppean esitutkinnan käytettävyyttä sotilasrikosten tutkinnassa osana sotilaskurinpitoprosessia. Tutkittavalla kohteella pyrittiin vastaamaan Puolustusvoimien henkilöstöön kohdistuvaan työkuormaan, joka on kasvanut varsinkin kansainvälisen toiminnan kasvun myötä. Erityisesti perusyksiköissä työskentelevillä osan työkuormasta luo esitutkinnat, joilla tutkitaan alaisten, eli varusmiesten tekemiä rikoslain mukaisia varsinaisia ja epävarsinaisia sotilasrikoksia.
Opinnäytetyö oli empiirinen oikeustutkimus, jossa hyödynnettiin triangulaatiota eli monimenetelmäisyyttä. Monimenetelmäinen tutkimus sisältää piirteitä sekä laadullisesta, että määrällisestä tutkimuksesta. Tietoperustana käytettiin oikeuslähteitä, kuten lakeja, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuden alan tutkimuksia. Lisäksi aineistoa kerättiin Jääkäriprikaatin perusyksiköissä työskenteleville tai siellä hiljattain työskennelleille ammattisotilaille suunnatulla kyselyllä.
Sotilasrikosmenettely on yhteneväinen rikosprosessin vastaavan kanssa. Sotilasrikosten selvittäminen alkaa esitutkinnasta, jossa toimii esitutkintavirkamiehinä tutkinnanjohtaja sekä tutkija ja asianomaisina vähintään rikoksesta epäilty. Esitutkinnassa kootaan esitutkintapöytäkirja, jonka pohjalta kurinpitoesimies antaa kurinpitoasian ratkaisun. Myös sotilaskurinpidollisissa esitutkinnoissa pätee esitutkintaperiaatteet, joita on noudatettava esitutkintaa ja erityisesti esitutkintatoimenpiteitä toimitettaessa.
Suppea esitutkinta on menettelynä peruslaajuista esitutkintaa kevyempi. Siinä ei ole tutkinnanjohtajaa ja kuulustelupöytäkirjaan kirjattava rikoksesta epäillyn kertomus voidaan toteuttaa yksinkertaisempana. Kyseistä menettelyä käytetään erityisesti poliisiviranomaisessa.
Lopputulosten perusteella suppean esitutkinnan käytölle sotilasrikosten tutkinnassa Puolustusvoimissa ei ole olemassa lainsäädännöllisiä esteitä. Kuitenkin oikeusturvan näkökulmasta menettelyn käyttö voisi kasvattaa virheiden määrää esitutkintojen myötä määrättävissä kurinpitoratkaisuissa. Suppea esitutkinta ei myöskään tuottaisi suoraan vastaavaa hyötyä poliisiin verrattuna, sillä esimerkiksi perusyksiköissä kurinpito-oikeus on lain mukaan rajallinen. Suppealla esitutkinnalla on mahdollisuus saavuttaa jotain ajankäytöllistä hyötyä, jota on syytä jatkotutkia.
Opinnäytetyö oli empiirinen oikeustutkimus, jossa hyödynnettiin triangulaatiota eli monimenetelmäisyyttä. Monimenetelmäinen tutkimus sisältää piirteitä sekä laadullisesta, että määrällisestä tutkimuksesta. Tietoperustana käytettiin oikeuslähteitä, kuten lakeja, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuden alan tutkimuksia. Lisäksi aineistoa kerättiin Jääkäriprikaatin perusyksiköissä työskenteleville tai siellä hiljattain työskennelleille ammattisotilaille suunnatulla kyselyllä.
Sotilasrikosmenettely on yhteneväinen rikosprosessin vastaavan kanssa. Sotilasrikosten selvittäminen alkaa esitutkinnasta, jossa toimii esitutkintavirkamiehinä tutkinnanjohtaja sekä tutkija ja asianomaisina vähintään rikoksesta epäilty. Esitutkinnassa kootaan esitutkintapöytäkirja, jonka pohjalta kurinpitoesimies antaa kurinpitoasian ratkaisun. Myös sotilaskurinpidollisissa esitutkinnoissa pätee esitutkintaperiaatteet, joita on noudatettava esitutkintaa ja erityisesti esitutkintatoimenpiteitä toimitettaessa.
Suppea esitutkinta on menettelynä peruslaajuista esitutkintaa kevyempi. Siinä ei ole tutkinnanjohtajaa ja kuulustelupöytäkirjaan kirjattava rikoksesta epäillyn kertomus voidaan toteuttaa yksinkertaisempana. Kyseistä menettelyä käytetään erityisesti poliisiviranomaisessa.
Lopputulosten perusteella suppean esitutkinnan käytölle sotilasrikosten tutkinnassa Puolustusvoimissa ei ole olemassa lainsäädännöllisiä esteitä. Kuitenkin oikeusturvan näkökulmasta menettelyn käyttö voisi kasvattaa virheiden määrää esitutkintojen myötä määrättävissä kurinpitoratkaisuissa. Suppea esitutkinta ei myöskään tuottaisi suoraan vastaavaa hyötyä poliisiin verrattuna, sillä esimerkiksi perusyksiköissä kurinpito-oikeus on lain mukaan rajallinen. Suppealla esitutkinnalla on mahdollisuus saavuttaa jotain ajankäytöllistä hyötyä, jota on syytä jatkotutkia.
