Rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisen asteen kehitys

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miksi Suomessa ei onnistuttu saavuttamaan rakennus- ja purkujätteelle asetettua 70 % materiaalina hyödyntämisen astetta määräaikaan 2020 mennessä, ja miten tavoite pyritään saavuttamaan uuteen määräaikaan 2027 mennessä. Rakennussektori tuottaa yli kolmanneksen Euroopan unionin päästöistä ja jätteistä, joten ongelma on ajankohtainen ja huolestuttava.

Työssä tutustuttiin EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin ja lainsäädäntöön aiheesta, rakennus- ja purkujätteen tämänhetkiseen tilaan, jätteiden merkitykseen ja kiertotalouteen, sekä eri materiaalien kierrätettävyyteen ja siihen liittyviin haasteisiin. Lisäksi aiheesta haastateltiin rakennusliikkeen edustajaa.

Rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisen aste alkaa olla hyvällä mallilla, ja tavoite vaikuttaa mahdolliselta saavuttaa. Haasteita ovat olleet esimerkiksi hyödyntämiskohteiden tunnistaminen, uudet menetelmät sekä jätteiden ja materiaalien kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Näihin seikkoihin on vihdoin puututtu ja uusia tutkimuksia materiaalien erilaisista hyödyntämiskohteista tehdään jatkuvasti.