Raskaana olevien kokemuksia ja toiveita raskausajan digitaalisista hoitopoluista
Luiro, Riitta; Rompasaari, Julia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837319
Tiivistelmä
Yhteiskunnan digitalisaation myötä myös terveydenhuollon palveluja pyritään tehostamaan muun muassa näyttöön perustuvien digitaalisten hoitopolkujen avulla. Raskauden aikaisia digitaalisia hoitopolkuja on käytössä, mutta niiden käyttäjäkokemuksista ei vielä löydy laajasti tutkimustietoa. Raskausaika on herkkä ja tärkeä elämänvaihe, jolloin tarvitaan tietoa ja tukea asiakaslähtöisesti. Raskaana olevien kokemukset ja toiveet hoitopolkujen suhteen on tärkeä tuoda esille, jotta hoitopoluilta saatava hyöty on mahdollisimman suurta sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia ja toiveita raskaudenaikaisista digitaalisista hoitopoluista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa, jota Keski-Suomen hyvinvointialue voi hyödyntää omien digitaalisten hoitopolkujensa kehittämisessä. Kerätyn kokemustiedon avulla kätilötyön ammattilaisilla on mahdollisuus lisätä ymmärrystään raskausajan digitaalisten hoitopolkujen hyödyllisyydestä sekä saada tietoa niiden toimivuudesta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena sosiaalisessa mediassa syksyllä 2024. Kohderyhmänä olivat viiden vuoden sisällä raskausajan digitaalista hoitopolkua käyttäneet asiakkaat. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että raskausajan digitaalisista hoitopoluista löytyi kokemuksia vaihtelevasti hyvän ja hyödyttömän, sekä helppokäyttöisen ja turhauttavan välillä. Digitaalinen hoitopolku koettiin hyvänä lisänä lähitapaamisille, mutta se ei pystynyt korvaamaan kasvokkaista vuorovaikutusta. Sen hyviksi puoliksi koettiin ajasta ja paikasta riippumattomuus, tietojen helppo saatavuus sekä ajan säästyminen. Digitaalisten hoitopolkujen vahvuudeksi ja samaan aikaan kehitysideoiden kohteeksi nousi yhteydenpitomahdollisuus asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Toivottiin nopeampaa ja reaaliaikaista viestittelymahdollisuutta, sekä monipuolisempaa yhteydenpitokanavaa esimerkiksi etävastaanoton ja videoyhteyden muodossa. Raskausajan digitaalisten hoitopolkujen ei koettu myöskään vastaavan riittävästi yksilölliseen tuen tarpeeseen, ja hoitopoluilta saatava tieto saattoi jäädä liian pinnalliseksi. Along with the digitalization of society, healthcare services are also being made more efficient, for instance through evidence-based digital care pathways. Prenatal digital care pathways are already in use, but there is no extensive research data available on user experiences. Pregnancy is a sensitive and significant phase of life, when information and support are needed in a client-centered way. It is important to highlight the experiences and wishes of pregnant women regarding care pathways in order to maximize their benefits for both clients and service providers.
The purpose of the thesis was to explore clients’ experiences and wishes concerning prenatal digital care pathways. The aim of the thesis was to produce experience-based information that the Wellbeing Services County of Central Finland could utilize in developing its digital care pathways. The results can help midwifery professionals to enhance their understanding of the prenatal digital care pathways and gain knowledge of their functionality from users perspective.
The thesis was conducted as a qualitative online survey in social media during autumn 2024. The target group consisted of clients who had used prenatal digital care pathways within the past five years. The data was analyzed by using data-based content analysis.
The results of the thesis revealed a wide range of experiences with prenatal digital care pathways, spanning from good to useless and from user-friendly to frustrating. While the digital care pathway was perceived as a good complement to in-person appointments, it was not seen to be able to replace face-to- face interaction. The advantages included the independence from time and location, easy access to information, and time saving. One of the strengths of the digital care pathways, as well as yet the target of clients developing ideas, was the communication between the client and the professional. The respondents desired for more real-time messaging options, as well as more versatile communication channels, such as remote consultations and video connections. It also turned out that prenatal digital care pathways do not respond to the need of prenatal personal support, since a part of clients found the information available too cursory for their personal needs.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia ja toiveita raskaudenaikaisista digitaalisista hoitopoluista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa, jota Keski-Suomen hyvinvointialue voi hyödyntää omien digitaalisten hoitopolkujensa kehittämisessä. Kerätyn kokemustiedon avulla kätilötyön ammattilaisilla on mahdollisuus lisätä ymmärrystään raskausajan digitaalisten hoitopolkujen hyödyllisyydestä sekä saada tietoa niiden toimivuudesta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena sosiaalisessa mediassa syksyllä 2024. Kohderyhmänä olivat viiden vuoden sisällä raskausajan digitaalista hoitopolkua käyttäneet asiakkaat. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että raskausajan digitaalisista hoitopoluista löytyi kokemuksia vaihtelevasti hyvän ja hyödyttömän, sekä helppokäyttöisen ja turhauttavan välillä. Digitaalinen hoitopolku koettiin hyvänä lisänä lähitapaamisille, mutta se ei pystynyt korvaamaan kasvokkaista vuorovaikutusta. Sen hyviksi puoliksi koettiin ajasta ja paikasta riippumattomuus, tietojen helppo saatavuus sekä ajan säästyminen. Digitaalisten hoitopolkujen vahvuudeksi ja samaan aikaan kehitysideoiden kohteeksi nousi yhteydenpitomahdollisuus asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Toivottiin nopeampaa ja reaaliaikaista viestittelymahdollisuutta, sekä monipuolisempaa yhteydenpitokanavaa esimerkiksi etävastaanoton ja videoyhteyden muodossa. Raskausajan digitaalisten hoitopolkujen ei koettu myöskään vastaavan riittävästi yksilölliseen tuen tarpeeseen, ja hoitopoluilta saatava tieto saattoi jäädä liian pinnalliseksi.
The purpose of the thesis was to explore clients’ experiences and wishes concerning prenatal digital care pathways. The aim of the thesis was to produce experience-based information that the Wellbeing Services County of Central Finland could utilize in developing its digital care pathways. The results can help midwifery professionals to enhance their understanding of the prenatal digital care pathways and gain knowledge of their functionality from users perspective.
The thesis was conducted as a qualitative online survey in social media during autumn 2024. The target group consisted of clients who had used prenatal digital care pathways within the past five years. The data was analyzed by using data-based content analysis.
The results of the thesis revealed a wide range of experiences with prenatal digital care pathways, spanning from good to useless and from user-friendly to frustrating. While the digital care pathway was perceived as a good complement to in-person appointments, it was not seen to be able to replace face-to- face interaction. The advantages included the independence from time and location, easy access to information, and time saving. One of the strengths of the digital care pathways, as well as yet the target of clients developing ideas, was the communication between the client and the professional. The respondents desired for more real-time messaging options, as well as more versatile communication channels, such as remote consultations and video connections. It also turned out that prenatal digital care pathways do not respond to the need of prenatal personal support, since a part of clients found the information available too cursory for their personal needs.