Laitoshuoltajien ympäristökäyttäytyminen
Tuura, Heta (2015)
Tuura, Heta
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503022660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503022660
Tiivistelmä
Työn toimeksiantaja oli HUS-Desiko. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa laitoshuoltajien ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavista asioista ja laitoshuoltajille soveltuvista ympäristökoulutuksen ja -viestinnän menetelmistä sekä kehittää laitoshuoltajien ympäristöosaamista. Tavoitteeseen pyrittiin järjestämällä osallistava ympäristökoulutus ja kyselytutkimus. Koulutuk-seen osallistui 76 laitoshuoltajaa. Koulutusten taustateoriana sovellettiin Paloniemen ja Koskisen mallia.
Kyselytutkimuksen perusteella suurimmat ongelmat ympäristöasioiden hoi-tamisessa liittyivät ympäristöviestintään ja yhteistyöhön osaston henkilö-kunnan kanssa. Vastaajat saivat parhaiten ympäristötietoa palveluohjaajilta. HUS Intranetistä vain noin kolmasosa vastaajista sai käyttökelpoista ympäristötietoa helposti ja nopeasti. Merkittävimmät puutteet ympäristöasioiden hoitamisessa yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa ilmenivät kommunikaatiossa, osaston henkilökunnan tietotaidossa ja osaston henkilökunnan ajanpuutteessa. Merkittävimpiä seurauksia yhteistyön puutteesta oli osaston ympäristövastaavan, osaston jäteohjeen sijainnin ja osaston energia- ja materiaalitehokkuusohjeiden tunnettavuuden puutteet. Ympäristö-koulutusten luento lisäsi parhaiten vastaajien kiinnostusta, motivaatiota, tietotaitoa ja kestävän kehityksen näkökulmaa. Kehittämistehtävänä tehtiin työväline omaa työkohdetta varten. 68–70 prosenttia vastaajista piti tehtävän tekemistä kiinnostusta ja tietotaitoa lisäävänä. Vastaajista 52 prosenttia piti työvälineen luomista innostavana tapana tietotaidon kehittämisessä.
Työstä syntyi useita kehitysehdotuksia. Ympäristöviestinnän ammattilaisten tulisi antaa ympäristöviestinnän koulutusta ympäristövastaaville. Osaston ja laitoshuollon tulisi parantaa ympäristövastaavien tunnettavuutta. Yhdensuuntainen ohjeistaminen tulisi muuttaa kaikkia osallistavaksi toi-minnaksi. Jäteohjeiden sijoittamisen käytännöt tulisi yhtenäistää. Laitoshuollossa ympäristövastaavien omat painopistealueet, joita ovat jätehuolto, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus ja ympäristöviestintä, mahdollistaisivat hyvän paneutumisen asiaan. Ympäristöasioiden hoitamiseen käytettävä työn määrä tulisi dokumentoida ympäristökoulutuksen ja resurssien tarpeen perustelemiseksi.
Kyselytutkimuksen perusteella suurimmat ongelmat ympäristöasioiden hoi-tamisessa liittyivät ympäristöviestintään ja yhteistyöhön osaston henkilö-kunnan kanssa. Vastaajat saivat parhaiten ympäristötietoa palveluohjaajilta. HUS Intranetistä vain noin kolmasosa vastaajista sai käyttökelpoista ympäristötietoa helposti ja nopeasti. Merkittävimmät puutteet ympäristöasioiden hoitamisessa yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa ilmenivät kommunikaatiossa, osaston henkilökunnan tietotaidossa ja osaston henkilökunnan ajanpuutteessa. Merkittävimpiä seurauksia yhteistyön puutteesta oli osaston ympäristövastaavan, osaston jäteohjeen sijainnin ja osaston energia- ja materiaalitehokkuusohjeiden tunnettavuuden puutteet. Ympäristö-koulutusten luento lisäsi parhaiten vastaajien kiinnostusta, motivaatiota, tietotaitoa ja kestävän kehityksen näkökulmaa. Kehittämistehtävänä tehtiin työväline omaa työkohdetta varten. 68–70 prosenttia vastaajista piti tehtävän tekemistä kiinnostusta ja tietotaitoa lisäävänä. Vastaajista 52 prosenttia piti työvälineen luomista innostavana tapana tietotaidon kehittämisessä.
Työstä syntyi useita kehitysehdotuksia. Ympäristöviestinnän ammattilaisten tulisi antaa ympäristöviestinnän koulutusta ympäristövastaaville. Osaston ja laitoshuollon tulisi parantaa ympäristövastaavien tunnettavuutta. Yhdensuuntainen ohjeistaminen tulisi muuttaa kaikkia osallistavaksi toi-minnaksi. Jäteohjeiden sijoittamisen käytännöt tulisi yhtenäistää. Laitoshuollossa ympäristövastaavien omat painopistealueet, joita ovat jätehuolto, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus ja ympäristöviestintä, mahdollistaisivat hyvän paneutumisen asiaan. Ympäristöasioiden hoitamiseen käytettävä työn määrä tulisi dokumentoida ympäristökoulutuksen ja resurssien tarpeen perustelemiseksi.