Työturvallisuus Satakunnan hyvinvointialueen ensihoidossa : Uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaaminen ensihoitajien työarjessa
Ruusuluoto, Riina (2024)
Ruusuluoto, Riina
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937468
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan hyvinvointialueella työskentelevien ensihoitajien kokemuksia uhka- ja väkivaltatilanteista työarjessa ja niihin liittyviä riskitekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten usein ja minkälaisia uhka- ja väkivaltatilanteita ensihoitajat työssään kohtaavat ja liittyikö näihin tapahtumiin tiettyjä riskitekijöitä. Löytää nykyisestä työturvallisuudesta kehittämiskohdat ja laatia näiden pohjalta työyhteisön kesken selkeät kehittämisideat, joita organisaatio voisi tulevaisuudessa hyödyntää ensihoidon työturvallisuutta parantaen.
Opinnäytetyön viitekehys muodostui ensihoidosta, työturvallisuudesta ja uhka- ja väkivaltatilanteiden teorian käsittelystä. Opinnäytetyö oli kaksi vaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tutkimuksen empiirinen aineisto sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 58 ensihoitajaa. Tutkimustulokset käsiteltiin määrällisesti ja laadullisesti. Aineisto koodattiin ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Toisessa vaiheessa kerättiin sekä työntekijöiden, että esihenkilöiden konkreettiset kehittämisideat, jotka liittyivät uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn.
Tulokset osoittivat, että lähes kaikki vastaajista (98,3 %) olivat kokeneet verbaalista väkivaltaa työuransa aikana ja tämä oli väkivallan muodoista yleisimmin koettu. Sanallinen uhkailu oli seuraavaksi yleisin. Seksuaalinen häirintä ja fyysinen väkivalta olivat ilmenevyydeltään myös huomion arvoisia. Merkittävin riskitekijä tapahtumille oli alkoholi ja yleisin tapahtumapaikka uhka- ja väkivaltatilanteille oli kohdeosoite (potilaan koti). Vaikka suurin osa vastaajista ei ollut joutunut sairauslomalle tilanteiden vuoksi, monet kokivat ahdistusta, pelkoa ja työmotivaation heikkenemistä uhka- ja väkivaltatilanteiden seurauksina. Jälkipurkuistuntoja ei ollut tarjolla riittävästi, mutta koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden hallintaan ja käsittelyyn lähes kaikki vastaajista olivat työurallaan saaneet. 78 % vastaajista oli huolissaan työturvallisuudestaan tulevaisuudessa ja 93 % oli sitä mieltä, että työturvallisuuteen tulisi panostaa ja kehittää entistä paremmaksi.
Kehittämisideoiden perusteella työturvallisuuskäytäntöjä ja tukitoimia tulisi kehittää. Erityisesti koulutusta, raportointikäytäntöjä ja organisaation toimintaohjeita olisi tärkeää kehittää, jotta ensihoitajat voisivat kohdata työssään ilmenevät haasteet turvallisesti. Opinnäytetyön tuotoksena saatiin konkreettiset kehittämisideat, jotka luovutettiin Satakunnan hyvinvointialueelle.
Opinnäytetyön viitekehys muodostui ensihoidosta, työturvallisuudesta ja uhka- ja väkivaltatilanteiden teorian käsittelystä. Opinnäytetyö oli kaksi vaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tutkimuksen empiirinen aineisto sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 58 ensihoitajaa. Tutkimustulokset käsiteltiin määrällisesti ja laadullisesti. Aineisto koodattiin ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Toisessa vaiheessa kerättiin sekä työntekijöiden, että esihenkilöiden konkreettiset kehittämisideat, jotka liittyivät uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn.
Tulokset osoittivat, että lähes kaikki vastaajista (98,3 %) olivat kokeneet verbaalista väkivaltaa työuransa aikana ja tämä oli väkivallan muodoista yleisimmin koettu. Sanallinen uhkailu oli seuraavaksi yleisin. Seksuaalinen häirintä ja fyysinen väkivalta olivat ilmenevyydeltään myös huomion arvoisia. Merkittävin riskitekijä tapahtumille oli alkoholi ja yleisin tapahtumapaikka uhka- ja väkivaltatilanteille oli kohdeosoite (potilaan koti). Vaikka suurin osa vastaajista ei ollut joutunut sairauslomalle tilanteiden vuoksi, monet kokivat ahdistusta, pelkoa ja työmotivaation heikkenemistä uhka- ja väkivaltatilanteiden seurauksina. Jälkipurkuistuntoja ei ollut tarjolla riittävästi, mutta koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden hallintaan ja käsittelyyn lähes kaikki vastaajista olivat työurallaan saaneet. 78 % vastaajista oli huolissaan työturvallisuudestaan tulevaisuudessa ja 93 % oli sitä mieltä, että työturvallisuuteen tulisi panostaa ja kehittää entistä paremmaksi.
Kehittämisideoiden perusteella työturvallisuuskäytäntöjä ja tukitoimia tulisi kehittää. Erityisesti koulutusta, raportointikäytäntöjä ja organisaation toimintaohjeita olisi tärkeää kehittää, jotta ensihoitajat voisivat kohdata työssään ilmenevät haasteet turvallisesti. Opinnäytetyön tuotoksena saatiin konkreettiset kehittämisideat, jotka luovutettiin Satakunnan hyvinvointialueelle.
