Studiestödssystemets betydelse för studerande : En jämförelse av studiestödssystemen samt skuldsättningen i Finland och Sverige

Abstract

Detta examensarbete undersöker studiestödssystemen i Finland och Sverige samt finska högskolestuderandes attityd till det finska studiestödssystemet. Studien jämför stödsystemen utifrån de kriterier och faktorer som ligger till grund för beviljandet av studiemedel samt hurudana belopp som beviljas.

Syftet med examensarbetet var att identifiera skillnader och likheter som påverkar studerandes ekonomiska situation under studietiden. Arbetet utfördes med en kombination av den kvalitativa och kvantitativa forskningsmetoden. Kvalitativa data samlades in från de instanser som beviljar stöd i respektive länder vilket jämfördes och analyserades. Kvantitativa data hämtades genom en enkätstudie riktad till högskolestuderande vid Yrkeshögskolan Novia.

Resultatet av den kvalitativa studien visar att studiestödssystemen i Finland och Sverige uppfyller samma funktion att ekonomiskt stöda studerande. Mindre skillnader existerar i kraven för hur de beviljas och de största faktorerna som påverkar stödmängderna är studerandes inkomster samt boende. Finska studerande har fördel av möjlighet till studielånskompensation samt högre bostadsbidrag men stöden kräver heltidsstudier. Det svenska studiestödssystemet är däremot mer flexibelt och kräver inte heltidsstudier för att stöd ska beviljas. I Sverige beviljas även mer studiestöd och studerande har möjlighet till större inkomster utan att gå miste om studiestöd.

Den kvantitativa enkätstudien klargör att finska studerande anser att de investerar i sin framtid genom att studera, även om det finns en rädsla för att skuldsätta sig under studietiden. Respondenterna uttrycker sitt ett missnöje mot studiestödssystemet genom en begäran om möjlighet till högre inkomster vid sidan av studierna samt större mängder stöd.

Vaikka korkeakouluopiskelijoilla voi opintojensa aikana olla käytössään useampia tukimuotoja, opintojen aiheuttama velkaantuminen ei ole harvinainen ilmiö. Opintolainaa käyttävien opiskelijoiden määrä kasvaa, ja valmistuneiden velkataakka on keskimäärin suurempi kuin muutama vuosi sitten.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Suomen ja Ruotsin opintotukijärjestelmiä sekä suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden suhtautumista Suomen opintotukijärjestelmään. Tutkimuksessa vertaillaan tukijärjestelmiä niiden kriteerien ja tekijöiden perusteella, jotka määrittävät opintotuen myöntämisen sekä tukien suuruudet.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen opintojen aikana. Työ toteutettiin yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Laadullinen aineisto kerättiin vertailemalla tukia myöntävien tahojen tietoja kummassakin maassa. Määrällinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka suunnattiin Novian ammattikorkeakoulun korkeakouluopiskelijoille.

Laadullisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen ja Ruotsin opintotukijärjestelmät täyttävät saman opiskelijoiden taloudellisen tukemisen tehtävän. Pienempiä eroja on tukien myöntämiskriteereissä, ja suurimmat tekijät, jotka vaikuttavat tukien määrään, ovat opiskelijoiden tulot ja asumistilanne. Suomen opiskelijat hyötyvät mahdollisuudesta opintolainahyvitykseen sekä korkeampaan asumistukeen, mutta tukien saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Ruotsin opintotukijärjestelmä on joustavampi eikä vaadi päätoimista opiskelua tuen saamiseksi. Lisäksi Ruotsissa myönnetään suurempia tukia, ja opiskelijoilla on mahdollisuus korkeampiin tuloihin ilman, että tukia menetetään.

Määrällinen kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset opiskelijat kokevat investoivansa tulevaisuuteensa opiskelujen kautta, vaikka velkaantuminen opiskeluaikana herättää huolta. Vastaajat ilmaisivat tyytymättömyytensä opintotukijärjestelmään toivomalla mahdollisuutta korkeampiin tuloihin opiskelujen ohella sekä suurempiin tukimääriin.

Although higher education students may have access to more forms of support during their studies, indebtedness due to education is not an uncommon phenomenon. The proportion of students using student loans is increasing, and graduates on average have larger debts to repay compared to a few years ago.

This thesis inspects the student support systems in Finland and Sweden as well as Finnish higher education students' attitudes toward the Finnish student support system. The study compares the systems based on the criteria and factors underlying the granting of student financial aid and the amounts provided.

The aim of the thesis was to identify differences and similarities that impact students' financial situations during their studies. The work was carried out using a combination of qualitative and quantitative research methods. Qualitative data was collected from the organizations granting support in each country, which was then compared and analyzed. Quantitative data was obtained through a survey directed at higher education students at Novia University of Applied Sciences.

The results of the qualitative study show that the student support systems in Finland and Sweden fulfill the same function of financially supporting students. Minor differences exist in the requirements for granting aid, and the primary factors influencing support amounts are students' incomes and housing situations. Finnish students benefit from the opportunity for loan compensation and higher housing subsidies, but full-time studies are required. The Swedish system, on the other hand, is more flexible and does not require full-time studies for aid eligibility. Additionally, more support is provided in Sweden, and students can earn higher incomes without losing financial aid.

The quantitative survey reveals that Finnish students view their studies as an investment in their future, even though there is concern about accumulating debt during their studies. Respondents expressed dissatisfaction with the student support system, requesting the possibility of earning higher incomes alongside studies and larger amounts of financial aid.