Työhyvinvoinnin tunneälykäs johtaminen kasvuyrityksissä
Shawar, Susanna (2024)
Shawar, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937475
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka iso merkitys työhyvinvoinnilla ja tunteilla on kasvuyrityksissä sekä hyödynnetäänkö tunneälyä johtamisessa ja millaisia vaikutuksia tällä mahdollisesti on ollut. Työhyvinvointi ja tunteet ovat teema, jota on pitkään pidetty vähemmän tärkeänä asiana työelämässä. Nämä teemat ovat nousseet kuitenkin enemmän esiin kuten myös vastuullisuus 2020-luvun megatrendinä.
Tutkimus toteutettiin kuukauden vastausajalla heinäkuussa 2024 kyselytutkimuksena vuosina 2020-2023 sparrausohjelmassa mukana olleille pienille ja keskisuurille kasvua tavoitteleville yrityksille. Tämä joukko käsitti yli 800 yritystä, joista kyselyyn vastasi noin 60 henkilöä.
Tulokset toivat ilmi, että kaikille termit eivät olleet edes tuttuja ja moni pieni yritys koki työhyvinvoinnin tai tunteiden johtamisen olevan tärkeää, mutta niiden jäävän helposti kiireen ja taloustavoitteiden jalkoihin. Resurssien puute, erityisesti raha, aika ja osaaminen, haastoivat työhyvinvoinnin johtamista kaikista eniten. Tunneälyä johtamisessa hyödyntäneet yritykset olivat kuitenkin kokeneet siitä olleen paljon hyötyä liiketoiminnalleen ja työyhteisölleen.
Tuloksien siis voidaan katsoa tukevan myös aiheesta aiemmin kirjoitettua teoriaa. Monesti yrityksistä puhuttaessa tarkoitetaan isompia yrityksiä ja siksi kasvuyritykset olivat hyvä näkökulma tarkastella työhyvinvoinnin ja tunteiden aihepiiriä.
Tutkimus toteutettiin kuukauden vastausajalla heinäkuussa 2024 kyselytutkimuksena vuosina 2020-2023 sparrausohjelmassa mukana olleille pienille ja keskisuurille kasvua tavoitteleville yrityksille. Tämä joukko käsitti yli 800 yritystä, joista kyselyyn vastasi noin 60 henkilöä.
Tulokset toivat ilmi, että kaikille termit eivät olleet edes tuttuja ja moni pieni yritys koki työhyvinvoinnin tai tunteiden johtamisen olevan tärkeää, mutta niiden jäävän helposti kiireen ja taloustavoitteiden jalkoihin. Resurssien puute, erityisesti raha, aika ja osaaminen, haastoivat työhyvinvoinnin johtamista kaikista eniten. Tunneälyä johtamisessa hyödyntäneet yritykset olivat kuitenkin kokeneet siitä olleen paljon hyötyä liiketoiminnalleen ja työyhteisölleen.
Tuloksien siis voidaan katsoa tukevan myös aiheesta aiemmin kirjoitettua teoriaa. Monesti yrityksistä puhuttaessa tarkoitetaan isompia yrityksiä ja siksi kasvuyritykset olivat hyvä näkökulma tarkastella työhyvinvoinnin ja tunteiden aihepiiriä.