Leipomoalan tuotantolaitos teollisen sähköistymisen pilottikohteena

Abstract

Teollisuuden sähköistyminen on yksi tärkeimmistä kehityssuunnista, kun pyritään lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käyttö ja tavoitellaan hiilineutraaliutta. Teollisuuslaitoksissa, joissa energiankulutus on suurta, ei ole aiemmin nähty tarvetta mittaville muutoksille ja energiasaneerauksille, joten fossiilisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa on vielä huomattavan suuri. Pariisin ilmastosopimukseen pohjautuvat EU-tason ja Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ohjaavat meitä kuitenkin kohti päästöttömämpiä vaihtoehtoja ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Linkosuon Leipomo Oy:n toimeksiantona tehdyssä tutkimuksellisessa kehitystyössä selvitettiin energiaintensiivisen leipomoprosessin fossiilisten polttoaineiden korvaamista sähköisillä teknologioilla. Tapaustutkimuksen periaatteita noudattaen tutkittiin eri vaihtoehtoja nykyisen tekniikan modernisoimiseksi sähköistämällä ja toisaalta verraten uusiin korvaaviin teknologioihin. Tarkoituksena oli selvittää tekniset valmiudet ja taloudelliset edellytykset jokaiselle kulutuskohteelle, asettaen hankkeet myös prioriteettijärjestykseen. Primäärienergian säästömahdollisuudet sähköistämishankkeissa ja sekundäärienergian tehokas hyödyntäminen olivat energiatehokkuuden kokonaisuuden näkökulmasta olennainen osa tutkimusta. Sähkön käytölle ennakoidaan voimakasta kasvua, joka aiheuttaa väistämättä muutostarpeita kiinteistön sähkönjakeluinfraan, joten eri investointitoimien vaikutus oli myös selvitettävä niiltä osin.

Elintarviketeollisuuden potentiaalisimpia sähköistymisteknologioita tutkittiin toimeksiantajan prosesseihin verraten. Potentiaalisia vaihtoehtoja prosesseihin oli useita, joskin osa vaatii lisäselvityksiä jo senkin suhteen, että tuotannon luomat vaatimukset voidaan tuotelaadullisestikin varmistaa. Sähköistymishankkeiden vaikutus primäärienergian käytön tehostumiseen voitiin tutkimuksen edetessä todeta olevan positiivinen. Samoin toimeksiantajan kokonaisenergiankäyttöä ajatellen hukkalämmön hyödyntämispotentiaali voitiin todeta merkittäväksi ja selvityksen perusteella hyviä lämpönieluja tunnistettiin useita. Taloudellinen kannattavuuslaskenta aiheutti haasteita nykyisen energiahinnoittelun vuoksi, joten sen sijaan tehtiin vaihtoehtoisia kannattavuuslaskelmia eri tuottovaatimuksilla ja niiden edellyttämät säästötavoitteet saneerauksille.

Tutkimustyön lopputuloksena saatiin toimeksiantajalle kattava tietopaketti prosessien sähköistymisvaihtoehdoista sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista ja -vaatimuksista lähitulevaisuuden energiainvestointihankkeiden tueksi.