Tunnetaidot lasten ryhmämuotoisessa toimintaterapiassa
Kartano, Riina (2024)
Kartano, Riina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937585
Tiivistelmä
Tunnetaitojen merkitys kasvaa yhä enemmän nykyajan maailmassa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehitettiin palautekysely toimeksiantajalle. Toimeksiantajana toimi Attendo Terapia Hämeenlinna, jossa toteutetaan lasten ryhmämuotoista toimintaterapiaa. Tunnekaverukset -ryhmän tavoitteena on tunnetaitojen kehittyminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda informatiivinen palautekysely, jolla toimeksiantaja saa tietoa, miten ryhmämuotoinen terapia on vaikuttanut lapsen tunne- ja kaveritaitoihin sekä saada asiakkaiden ajatuksia ryhmän sisällöstä.
Opinnäytetyö toteutettiin työelämäyhteistyössä. Kehittämistyön vaiheet olivat tavoitteen määrittely, suunnitteluvaihe, kyselyn laatiminen, toteutusvaihe sekä projektin päättäminen. Jokaisessa vaiheessa järjestettiin toimeksiantajan toimintaterapeuttien kanssa tapaamiset, jossa keskusteltiin kyseisen vaiheen teemoista. Alkuperäisestä kyselystä kysyttiin palautetta ja kehitysehdotuksia, joiden perusteella lopullinen palautekysely muovautui. Kyselylomake lähetettiin ryhmään osallistuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kysely lähetettiin toimeksiantajan kautta sekä sähköisessä että paperisessa muodossa.
Kysely lähetettiin kolmelle ryhmään osallistuneelle perheelle, mutta täytetty kyselylomake saatiin vain yhdeltä perheeltä. Yhden vastauksen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä, mutta toimeksiantaja sai vahvistusta sille, että ryhmän menetelmät ovat olleet toimivia ja ryhmän sisältö on palvellut lapsen tarpeita. Palautekyselyn myötä toimeksiantaja saa tärkeää infoa ryhmän sisällöstä ja sen vaikutuksista. Kun palautetta kertyy tulevaisuudessa enemmän, organisaatio voi kehittää ryhmän toimintaa vastausten perusteella.
Tulevaisuudessa on tärkeää pohtia kyselyn oikea-aikaisuutta. Kyselyt voitaisiin antaa viimeisellä ryhmäkäynnillä täytettäväksi, jolla varmistettaisiin vastausten saaminen. Kyselyn voi myös jakaa kahteen osaan, jolla pystyisi selvittämään ryhmän vaikutuksia myös ryhmän päättymisen jälkeen. Toimeksiantaja aikoo ottaa kehittämistyön tuotoksena syntyneen palautekyselyn käyttöönsä.
Opinnäytetyö toteutettiin työelämäyhteistyössä. Kehittämistyön vaiheet olivat tavoitteen määrittely, suunnitteluvaihe, kyselyn laatiminen, toteutusvaihe sekä projektin päättäminen. Jokaisessa vaiheessa järjestettiin toimeksiantajan toimintaterapeuttien kanssa tapaamiset, jossa keskusteltiin kyseisen vaiheen teemoista. Alkuperäisestä kyselystä kysyttiin palautetta ja kehitysehdotuksia, joiden perusteella lopullinen palautekysely muovautui. Kyselylomake lähetettiin ryhmään osallistuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kysely lähetettiin toimeksiantajan kautta sekä sähköisessä että paperisessa muodossa.
Kysely lähetettiin kolmelle ryhmään osallistuneelle perheelle, mutta täytetty kyselylomake saatiin vain yhdeltä perheeltä. Yhden vastauksen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä, mutta toimeksiantaja sai vahvistusta sille, että ryhmän menetelmät ovat olleet toimivia ja ryhmän sisältö on palvellut lapsen tarpeita. Palautekyselyn myötä toimeksiantaja saa tärkeää infoa ryhmän sisällöstä ja sen vaikutuksista. Kun palautetta kertyy tulevaisuudessa enemmän, organisaatio voi kehittää ryhmän toimintaa vastausten perusteella.
Tulevaisuudessa on tärkeää pohtia kyselyn oikea-aikaisuutta. Kyselyt voitaisiin antaa viimeisellä ryhmäkäynnillä täytettäväksi, jolla varmistettaisiin vastausten saaminen. Kyselyn voi myös jakaa kahteen osaan, jolla pystyisi selvittämään ryhmän vaikutuksia myös ryhmän päättymisen jälkeen. Toimeksiantaja aikoo ottaa kehittämistyön tuotoksena syntyneen palautekyselyn käyttöönsä.