Kuraattorityö Mikkelin esiopetuksessa: nykytila ja kehittämistoiveet

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Mikkelin esiopetuksen kuraattorityön kehittämisen pohjaksi. Tarkoituksena oli selvittää, miten esiopetuksen kuraattorityötä Mikkelissä tällä hetkellä toteutetaan, mikä työssä tuntuu toimivalta, millaiset asiat haastavat työn toteutusta ja millaisia kehittämistoiveita työlle on.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena. Aineistonkeruu toteutui kuraattorien teemahaastatteluilla kesäkuussa 2024 sekä esiopetuksen henkilöstölle suunnatulla Webropol-lomakehaastattelulla kesä-elokuussa 2024. Kuraattorit valitsivat joukostaan viisi haastateltavaa ja esiopetusyksiköiden johtajat jakoivat Webropol-haastattelun linkin yksiköissään. Lomakehaastatteluun vastasi neljä varhaiskasvatuksen opettajaa. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksessa selvisi, että kuraattorien yksikkömäärissä ja työn toteutustavoissa on paljon vaihtelua. Pääosa työstä keskittyy yksilötapaamisiin ja yleisimmin syynä ovat lapsen tuentarpeet tunne- ja kaveritaidoissa. Yleisimmin kuraattorin kutsuu paikalle esiopetusryhmän opettaja. Vanhemmilta yhteydenottoja ei tule juuri lainkaan. Ennaltaehkäisevä työ jää liian vähälle, sillä kuraattoreilla ei ole riittävästi aikaa olla yksiköissään ja kuraattorit kokevat, että esiopetus jää arkityössä koulun jalkoihin. Moniammatillinen yhteistyö sekä kuraattorin työn tunteminen ja arvostus koettiin sekä työssä toimivaksi että työtä haastavaksi asiaksi. Esiopetuksen vastauksissa toivottiin kuraattorin säännöllistä läsnäoloa sekä vahvempaa tukea akuuteissa tilanteissa. Molemmat osapuolet toivoivat, että kuraattorilla olisi enemmän aikaa olla läsnä esiopetuksen arjessa. Kuraattorit pohtivat, tulisiko esiopetuksen kuraattorityö keskittää nimetyille työntekijöille.

Kuraattoreilla tulisi olla enemmän yhteistä aikaa keskittyä esiopetuksen asioiden käsittelyyn ja työn suunnitteluun. Kuraattorin työnkuvaa tulisi vielä avata esiopetuksen henkilöstölle ja vanhemmille. Yhteistyötä ja työn yhteistä suunnittelua esiopetuksen kanssa tulisi vahvistaa. Yhteistyötä vanhempien kanssa tulisi lisätä. Kuraattoreilla tulisi olla aikaa käydä esiopetusyksiköissä säännöllisesti, vaikka sovittuja tapaamisia ei olisikaan. Myös muiden verkostojen, kuten neuvolan ja kuraattorien välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. Kuraattorit tarvitsisivat toimivan viestintäkanavan esiopetukseen, esimerkiksi käyttöoikeuden Daisyyn. Tämä helpottaisi työn aikataulujen suunnittelua ja yhteydenpitoa niin huoltajien kuin esiopetuksen henkilöstön kanssa.