Kielimatkamarkkinointi: kartoitus lasten ja nuorten mediankäytöstä ja kielimatkailua koskevista näkemyksistä
Oittinen, Reetta (2015)
Oittinen, Reetta
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503032729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503032729
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty EF Kielimatkojen toimeksiannosta, ja sen aiheena on selvittää lasten ja nuorten näkemyksiä kielimatkailusta sekä kartoittaa heidän mediankäyttöään. Tutkimuksella pyritään osoittamaan, millaisista lähtökohdista kielimatkamarkkinointia tarkastellaan, mitä sisältöjä siinä tulisi painottaa ja mitkä mediakanavat ovat soveltuvimpia kielimatkojen kohderyhmän tavoittamiseksi. Yleisenä päämääränä on näin ollen tuottaa tietoa, joka auttaa toimeksiantajaa markkinointiviestintänsä suunnittelussa. Tutkimus on rajattu koskemaan 9–18-vuotiaita, Suomessa asuvia lapsia ja nuoria.
Työn teoriaperusta rakentuu markkinointiviestinnän pohjalle, ja käsiteltyihin aihealueisiin lukeutuvat viestinnän suunnittelu ja vaikutusmallit, viestinnän muodot, mediavalinnat sekä viestinnän sanoman määrittely. Lisäksi teoriaosassa tuodaan esiin lasten ja nuorten erityispiirteitä markkinointiviestinnän kohdeyleisönä.
Tutkimus toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa 2014 kvantitatiivisella tutkimusotteella, ja aineistonkeruuvälineenä käytettiin kyselylomakkeita. Vastausten kerääjinä toimi joukko EF:n entisiä kielimatkalaisia, jotka kokosivat aineiston pääsääntöisesti kouluissa eri puolilla Suomea. Aineiston analysointi tehtiin Webropolin ja Excelin avulla.
Tutkimustulosten perusteella kielimatkoihin suhtaudutaan kohderyhmän parissa varsin positiivisesti, ja monet lähtisivät kielimatkalle mielellään myös itse. Tärkeimpinä syinä matkalle lähtöön nähdään kielitaidon kehittäminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen, kun taas suurimpia esteitä ovat kallis hinta sekä se, ettei hetkeä koeta sopivaksi. Medioiden osalta tuloksissa taas ilmeni, että parhaat väylät kohderyhmän tavoittamiseksi ovat televisio ja sosiaalinen media, jonka puitteissa suositaan etenkin YouTubea, Instagramia sekä Facebookia. Myös lehdet ja mainosposti ovat toimivia valintoja, kun taas radio, sähköposti ja verkkomainonta soveltuvat ennen kaikkea toissijaisiksi medioiksi.
Tehdyn tutkimuksen perusteella EF voisi kehittää markkinointiviestintäänsä lisäämällä ja muokkaamalla kohderyhmän nuorimmille suunnattua viestintää, aloittamalla televisio- ja YouTube-mainonnan sekä hyödyntämällä enemmän printtimainontaa ala-asteikäisten tavoittelussa. Lisäksi yritys voisi muun muassa kokeilla blogimainontaa sekä ottaa käyttöönsä mielikuvamainontaan sopivan We Heart It -kuvanjakopalvelun.
Työn teoriaperusta rakentuu markkinointiviestinnän pohjalle, ja käsiteltyihin aihealueisiin lukeutuvat viestinnän suunnittelu ja vaikutusmallit, viestinnän muodot, mediavalinnat sekä viestinnän sanoman määrittely. Lisäksi teoriaosassa tuodaan esiin lasten ja nuorten erityispiirteitä markkinointiviestinnän kohdeyleisönä.
Tutkimus toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa 2014 kvantitatiivisella tutkimusotteella, ja aineistonkeruuvälineenä käytettiin kyselylomakkeita. Vastausten kerääjinä toimi joukko EF:n entisiä kielimatkalaisia, jotka kokosivat aineiston pääsääntöisesti kouluissa eri puolilla Suomea. Aineiston analysointi tehtiin Webropolin ja Excelin avulla.
Tutkimustulosten perusteella kielimatkoihin suhtaudutaan kohderyhmän parissa varsin positiivisesti, ja monet lähtisivät kielimatkalle mielellään myös itse. Tärkeimpinä syinä matkalle lähtöön nähdään kielitaidon kehittäminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen, kun taas suurimpia esteitä ovat kallis hinta sekä se, ettei hetkeä koeta sopivaksi. Medioiden osalta tuloksissa taas ilmeni, että parhaat väylät kohderyhmän tavoittamiseksi ovat televisio ja sosiaalinen media, jonka puitteissa suositaan etenkin YouTubea, Instagramia sekä Facebookia. Myös lehdet ja mainosposti ovat toimivia valintoja, kun taas radio, sähköposti ja verkkomainonta soveltuvat ennen kaikkea toissijaisiksi medioiksi.
Tehdyn tutkimuksen perusteella EF voisi kehittää markkinointiviestintäänsä lisäämällä ja muokkaamalla kohderyhmän nuorimmille suunnattua viestintää, aloittamalla televisio- ja YouTube-mainonnan sekä hyödyntämällä enemmän printtimainontaa ala-asteikäisten tavoittelussa. Lisäksi yritys voisi muun muassa kokeilla blogimainontaa sekä ottaa käyttöönsä mielikuvamainontaan sopivan We Heart It -kuvanjakopalvelun.