Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan haasteet kunnallisissa valvontayksiköissä
Virtaranta, Satu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037784
Tiivistelmä
Elintarvikeketjun rikoksilla tarkoitetaan kaikkia rikoksia, joita tehdään elintarvikeketjuun liittyvässä elinkeinotoiminnassa. Elintarvikeketjun rikollisuus on lisääntyvä rikosilmiö maailmassa. Elintarvikeketjun rikoksia tehdään maailmanlaajuisesti ja niiden arvioidaan aiheuttavan kymmenien miljardien tappiot elintarvikealalla maailmanlaajuisesti. Elintarvikeketjun rikollisuuden on arvioitu tällä hetkellä olevan myös miljardibisnes Euroopassa ja on viitteitä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut elintarvikealalle. Suomessa vaikutuksen elintarvikealalla on arvoitu olevan kymmeniä miljoonia.
Tutkimuksen toimeksiantajana oli Ruokavirasto ja tavoitteena oli tutkia, mitkä ovat elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan haasteita kunnallisissa valvontayksiköissä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä haasteita rikollisuuden torjunnassa elintarvikelain valvojien toimintaympäristössä esiintyy. Tarkoitus oli myös selvittää viranomaisten näkemystä, miten elintarvikevalvontaa tulisi kehittää, jotta torjuntaa voitaisiin tehostaa.
Elintarvikevalvojan toimintaympäristö koostuu omasta organisaatiosta, ohjaavan viranomaisen ohjauksesta ja neuvonnasta sekä elintarvikealan toimijoiden ja kansalaisten vuorovaikutuksesta. Toimintaympäristön lisäksi elintarvikevalvojan oma osaaminen on merkittävässä asemassa virka-tehtävien suorittamisessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui elintarvikevalvontaa kunnallisissa yksiköissä tekevien valvojien ja heidän esihenkilöidensä haastatteluista. Tilanteen selvittämiseksi tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla seitsemää kunnan viranhaltijaa eri valvontayksiköistä eri puolilta Suomea.
Tutkimus osoitti, että yleisimmät haasteet elintarvikeketjun rikosten torjunnassa kunnallisessa valvontayksikössä ovat korruptio, oman organisaation tuen puute, viranhaltijan oma osaaminen sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Korruptio esiintyy piilokorruptiona, joka on vaikeasti havaittava korruption muoto eikä aina ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Tutkimuksen toimeksiantajana oli Ruokavirasto ja tavoitteena oli tutkia, mitkä ovat elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan haasteita kunnallisissa valvontayksiköissä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä haasteita rikollisuuden torjunnassa elintarvikelain valvojien toimintaympäristössä esiintyy. Tarkoitus oli myös selvittää viranomaisten näkemystä, miten elintarvikevalvontaa tulisi kehittää, jotta torjuntaa voitaisiin tehostaa.
Elintarvikevalvojan toimintaympäristö koostuu omasta organisaatiosta, ohjaavan viranomaisen ohjauksesta ja neuvonnasta sekä elintarvikealan toimijoiden ja kansalaisten vuorovaikutuksesta. Toimintaympäristön lisäksi elintarvikevalvojan oma osaaminen on merkittävässä asemassa virka-tehtävien suorittamisessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui elintarvikevalvontaa kunnallisissa yksiköissä tekevien valvojien ja heidän esihenkilöidensä haastatteluista. Tilanteen selvittämiseksi tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla seitsemää kunnan viranhaltijaa eri valvontayksiköistä eri puolilta Suomea.
Tutkimus osoitti, että yleisimmät haasteet elintarvikeketjun rikosten torjunnassa kunnallisessa valvontayksikössä ovat korruptio, oman organisaation tuen puute, viranhaltijan oma osaaminen sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Korruptio esiintyy piilokorruptiona, joka on vaikeasti havaittava korruption muoto eikä aina ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa.