Maaseudun kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointi Leader Vesuri ry:n alueella
Heinänen, Katri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122138025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122138025
Tiivistelmä
Suomessa maaseutu kattaa 95 % koko Suomen pinta-alasta (OECD:n kansainvälisten luokitus-ten mukaan). Kaupunkialueiden osuus on siis vai 5 %. Suomalaisista yli 40 % asuu maaseudulla ja tämän lisäksi vapaa-ajan asukkaiden osuus on merkittävä lisäämään maaseudun väestön määrää. Palveluiden takaaminen maaseudulla on nykyään haastavaa, koska entistä enemmän palveluja keskitetään isoihin kaupunkeihin. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä tär-keänä osana on yrittäjyyden uudistuminen. (Yrittäjyys maaseudulla, N.d.)
Maaseutupolitiikka ulottuu useammalle eri yhteiskunnan aloille ja se on osa kansallisen alueke-hittämisen kokonaisuutta. Kaikilla hallinnontasoilla toteutetaan maaseutupolitiikkaa. Suomen ollessa EU:n harvimmin asuttu ja maaseutumaisin maa onkin tärkeää, että maaseutupolitiikan toteuttamiseen ja sen kehittämiseen osallistuvat valtio, maakunnat, kunnat ja kylät. (Maaseu-tupolitiikka ja maaseudun kehittäminen, 2022)
Lähivuosien maailmantilanne on kurittanut maaseutua monin tavoin. Palvelut ovat vähentyneet ja keskittyneet alueiden isoimpiin kaupunkeihin. Palveluiden vähentyessä myös asukasvirta on enemmän kaupunkeihin päin. Koronan aikana kuitenkin myös aikaisempaa enemmän muutet-tiin maaseudulle, jos ei pysyvästi niin ainakin osa-aikaisesti. Maaseudun elinvoimaisuus, yhtei-söllisyys ja vireys sai uutta tuulta ja tätä on pystytty myös hankkeiden rahoittamisen kautta edesauttamaan.
Maaseutuohjelmakaudella 2014–2020 Leader Vesuri ry:n alueella toteutettiin 100 kehittämis-hanketta, jotka rahoitettiin maaseuturahastosta (Leader Vesuri ry, 2021). Vesuri-ryhmän alu-eelle kuuluu viisi kuntaa, Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, Petäjävesi ja Multia.
Opinnäytetyössä selvitettiin ja arvioitiin kehittämishankkeiden vaikuttavuutta paikallisesti sekä alueellisesti. Lisäksi arvioitiin Vesuri-ryhmän henkilökunnan toimintaa ja hankkeen tukiprosessin etenemistä. Saatu tieto hyödytti Vesuri-ryhmää seuraavan ohjelmakauden strategian laatimi-sessa, sekä neuvontatyön prosessien kehittämisessä.
Maaseutupolitiikka ulottuu useammalle eri yhteiskunnan aloille ja se on osa kansallisen alueke-hittämisen kokonaisuutta. Kaikilla hallinnontasoilla toteutetaan maaseutupolitiikkaa. Suomen ollessa EU:n harvimmin asuttu ja maaseutumaisin maa onkin tärkeää, että maaseutupolitiikan toteuttamiseen ja sen kehittämiseen osallistuvat valtio, maakunnat, kunnat ja kylät. (Maaseu-tupolitiikka ja maaseudun kehittäminen, 2022)
Lähivuosien maailmantilanne on kurittanut maaseutua monin tavoin. Palvelut ovat vähentyneet ja keskittyneet alueiden isoimpiin kaupunkeihin. Palveluiden vähentyessä myös asukasvirta on enemmän kaupunkeihin päin. Koronan aikana kuitenkin myös aikaisempaa enemmän muutet-tiin maaseudulle, jos ei pysyvästi niin ainakin osa-aikaisesti. Maaseudun elinvoimaisuus, yhtei-söllisyys ja vireys sai uutta tuulta ja tätä on pystytty myös hankkeiden rahoittamisen kautta edesauttamaan.
Maaseutuohjelmakaudella 2014–2020 Leader Vesuri ry:n alueella toteutettiin 100 kehittämis-hanketta, jotka rahoitettiin maaseuturahastosta (Leader Vesuri ry, 2021). Vesuri-ryhmän alu-eelle kuuluu viisi kuntaa, Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, Petäjävesi ja Multia.
Opinnäytetyössä selvitettiin ja arvioitiin kehittämishankkeiden vaikuttavuutta paikallisesti sekä alueellisesti. Lisäksi arvioitiin Vesuri-ryhmän henkilökunnan toimintaa ja hankkeen tukiprosessin etenemistä. Saatu tieto hyödytti Vesuri-ryhmää seuraavan ohjelmakauden strategian laatimi-sessa, sekä neuvontatyön prosessien kehittämisessä.