Siemens projektimalli projektipäällikön näkökulmasta
Papunen, Marko (2024)
Papunen, Marko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122138024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122138024
Tiivistelmä
Projektiliiketoiminnan yleistyessä projektien sujuva läpimeno ja onnistuminen on tärkeää yritysten liiketoiminnan kannalta. Tutkivan kehittämisen keinoin tavoitteena oli tutkia yrityksen käytössä olevan projektimallin hyödynnettävyyden nykytilanne sekä löytää mahdollisia jatkokehittämisen kohteita. Projektimallin kattaessa koko projektin elinkaaren alkaen tarjousvaiheesta ja päättyen asiakkaalle luovutukseen tutkimus rajattiin koskemaan mallin toteutusvaihetta. Teoriaosiossa malli käytiin tarkemmin läpi ja esitettiin yhteneväisyyksiä yleisesti käytössä oleviin projektihallinnan teoksiin.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon sisältyi määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä, joka toteutettiin kutsumalla osallistujat toimeksi antavasta yrityksestä. Kyselyn rakenne muotoutui projektimallin toteutusvaiheen mukaisesti ja kysely jaettiin viiteen osioon. Kyselyllä pyrittiin myös saamaan lisätietoja mallin ulkopuolisista hyvistä käytännöistä sekä niin sanotusta hiljaisesta tiedosta, jonka avulla voitaisiin löytää uusia näkemyksiä, jota etenkin kokeneille projektipäälliköille kertoo käytännön kokemuksen kautta. Kyselyyn kutsuttiin osallistujiksi henkilöitä, jotka työskentelevät yrityksessä projektipäällikön roolissa.
Kyselystä saatuja tuloksia analysoimalla muodostui käsitys projektimallin tuntemuksesta sekä tietoa, miten projektimallia on tähän mennessä jokapäiväisessä projektitoiminnassa hyödynnetty, mitkä asiat toimivat nykyisellään sekä näkemyksiä mitä toimintatapoja voisi edelleen kehittää, jotta malli tukisi paremmin projektityöskentelyä. Analyysin perusteella pystyttiin tekemään johtopäätöksiä, joskin tulosten yleistettävyys ei vastausten perusteella ollut mahdollista. Joka tapauksessa jatkotoimenpiteitä kehitystyölle pystyttiin esittämään.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, johon sisältyi määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä, joka toteutettiin kutsumalla osallistujat toimeksi antavasta yrityksestä. Kyselyn rakenne muotoutui projektimallin toteutusvaiheen mukaisesti ja kysely jaettiin viiteen osioon. Kyselyllä pyrittiin myös saamaan lisätietoja mallin ulkopuolisista hyvistä käytännöistä sekä niin sanotusta hiljaisesta tiedosta, jonka avulla voitaisiin löytää uusia näkemyksiä, jota etenkin kokeneille projektipäälliköille kertoo käytännön kokemuksen kautta. Kyselyyn kutsuttiin osallistujiksi henkilöitä, jotka työskentelevät yrityksessä projektipäällikön roolissa.
Kyselystä saatuja tuloksia analysoimalla muodostui käsitys projektimallin tuntemuksesta sekä tietoa, miten projektimallia on tähän mennessä jokapäiväisessä projektitoiminnassa hyödynnetty, mitkä asiat toimivat nykyisellään sekä näkemyksiä mitä toimintatapoja voisi edelleen kehittää, jotta malli tukisi paremmin projektityöskentelyä. Analyysin perusteella pystyttiin tekemään johtopäätöksiä, joskin tulosten yleistettävyys ei vastausten perusteella ollut mahdollista. Joka tapauksessa jatkotoimenpiteitä kehitystyölle pystyttiin esittämään.