Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen toimintaterapiassa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Lääkkeettömät hoitokeinot ovat merkittävästi nostaneet suosiotaan, sillä ne voivat tarjota tehokkaita hoitokeinoja erilaisiin haasteisiin ilman haittavaikutuksia. Mielikuvaharjoittelun hyödyntämistä käytetään osana itsehoitomenetelmissä ja kuntoutuksessa esimerkiksi rentoutumisessa ja stressinhallinnassa, sekä peiliterapiassa. Kuntoutuksessa neuroplastisuutta hyödynnetään esimerkiksi aivohalvaus potilaiden yläraajan kuntoutuksessa. Neuroplastisuuden mekanismilla vaikutetaan suoraan alkuperäiseen tapahtumaketjuun aivoissa, jonka kautta päästään muuttamaan aivojen hermoyhteyksiä vaikuttaen toipumiseen. Mielikuvaharjoittelun kautta voidaan vaikuttaa tämän prosessin etenemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mielikuvaharjoittelun hyödyntämistä toimintaterapiassa.

Toimintaterapian osalta mielikuvaharjoittelusta on vähäistä tutkimusta, vaikka mielikuvaharjoittelusta löydetään runsaasti tutkimustietoa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on koota ajantasaista tietoa mielikuvaharjoittelun hyödyntämisestä toimintaterapian kontekstissa. Tutkimuksia valittiin ja tarkasteltiin niiden soveltuvuuksien osalta toimintaterapiaan, vaikka tutkimuksia ei ollut toteutettu tässä näkökulmassa. Aineistoon valikoitui viisi tutkimusta, joista yksi on toteutettu toimintaterapian näkökulmasta. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellut tutkimukset osoittivat monipuolisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Päivittäisten toimintojen suorituskyky parani yläraajan toiminnan ja toimintakyvyn vuoksi. Unenlaatuun ja elämänlaatuun saatiin parannusta, sekä huomattiin positiivisia vaikutuksia selviytymisstrategioihin ja ahdistukseen. Mielikuvaharjoitelulla pystytiin lisäksi vaikuttamaan hahmottamiseen ja kivunhallintaan. Mielikuvaharjoittelu interventiona tuotti samanlaisia tai parempia vaikutuksia tutkimuksissa, joissa oli verrokkiryhmät. Mielikuvaharjoittelun toteutustapoja on erilaisia ja ne pystytään toteuttamaan joustavasti. Asiakasryhmät olivat edustettuina neurologisten ja psykologisten asiakkaiden osalta.

Mielikuvaharjoittelu tulokset osoittivat sen soveltuvuuden toimintaterapian interventiokeinoksi. Menetelmän tuomat vaikutukset antavat merkittävää lisäarvoa interventiomenetelmiin. Tutkimusta mielikuva-harjoittelusta toimintaterapian osalta tarvitaan lisää tukemaan sen käyttöä.