Lähtökohtaselvitys Open House -hankkeelle tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Mikkelin ammattikorkeakoulussa
Tuovinen, Tiina (2015)
Tuovinen, Tiina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503032720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503032720
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulun perustehtävä opetuksen lisäksi on työelämää ja aluekehitystä edistävä ja uudistava soveltava tutkimustoiminta sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan määrä ammattikorkeakouluissa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Toiminnan lisääntymisen vuoksi ammattikorkeakoulun henkilöstön roolit muuttuvat tulevaisuudessa yhä enemmän. Henkilöstöllä pitää olla näke-mystä koulutuksen ja työn tulevaisuudesta. Substanssin hallinnan ohella tarvitaan uudenlaista pedagogista osaamista sekä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Tarvitaan myös yhteistyöosaamista tiimeissä ja erilaisissa muissa yhteistyöverkoissa toimimiseen. Lisäksi henkilöstöllä pitää olla projektitoiminta- ja kansainvälisyysosaamista.
Opinnäytetyö oli lähtökohtaselvitys opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalle Open House -hankkeelle. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää Mikkelin ammattikorkeakoulun opetus- ja TK-henkilöstön tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia, kokemuksia työelämäjaksoista sekä yhteistyöverkostojen ja TK-toimintaa lisäävien oppimisympäristöjen tilannetta. Vastaava kysely toteutettiin hankkeen yhteistyöammattikorkeakouluissa, Kajaanin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa.
Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 254 tutkimuksen kohderyhmään kuuluvalle ja vastaukset saatiin 65 henkilöltä. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli ollut mukana TK-toiminnassa ja koki valmiutensa pääosin hyvänä. Tavallisimmat TK-toiminnan muodot olivat työelämälähtöiset projektit, opinnäytetyöt ja harjoittelut. Henkilöstön vahvuuksia olivat erityisesti kokemus ja hyvät yhteistyöverkostot. Perehdyttämistä ja myös TK-toiminnan eri osa-alueisiin liittyvää koulutusta kaivattiin. Suurin osa vastaajista ei ollut ollut työelämäjaksoilla, mutta toisaalta olivat valmiita lähtemään jaksolle sopivan tilaisuuden tullen. Kotimaiset verkostot olivat huomattavasti kansainvälisiä laajemmat ja yleisemmät. TK-toimintaa lisääviä oppimisympäristöjä oli käytössä ja niiden mainittiin mahdollistavan hyvin työelämälähtöisen toiminnan.
Kyselyssä saatiin vastaajajoukon osalta lähtökohtatietoja Open House -hankkeelle. Toisaalta kyselyn tulokset olisivat olleet luotettavammat ja monipuolisemmat, jos kyselyyn olisi vastannut toteutunutta suurempi määrä henkilöstöä. Vastaavanlainen kysely olisi hyvä toteuttaa Open House -hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden jälkeen.
Opinnäytetyö oli lähtökohtaselvitys opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalle Open House -hankkeelle. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää Mikkelin ammattikorkeakoulun opetus- ja TK-henkilöstön tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia, kokemuksia työelämäjaksoista sekä yhteistyöverkostojen ja TK-toimintaa lisäävien oppimisympäristöjen tilannetta. Vastaava kysely toteutettiin hankkeen yhteistyöammattikorkeakouluissa, Kajaanin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa.
Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 254 tutkimuksen kohderyhmään kuuluvalle ja vastaukset saatiin 65 henkilöltä. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli ollut mukana TK-toiminnassa ja koki valmiutensa pääosin hyvänä. Tavallisimmat TK-toiminnan muodot olivat työelämälähtöiset projektit, opinnäytetyöt ja harjoittelut. Henkilöstön vahvuuksia olivat erityisesti kokemus ja hyvät yhteistyöverkostot. Perehdyttämistä ja myös TK-toiminnan eri osa-alueisiin liittyvää koulutusta kaivattiin. Suurin osa vastaajista ei ollut ollut työelämäjaksoilla, mutta toisaalta olivat valmiita lähtemään jaksolle sopivan tilaisuuden tullen. Kotimaiset verkostot olivat huomattavasti kansainvälisiä laajemmat ja yleisemmät. TK-toimintaa lisääviä oppimisympäristöjä oli käytössä ja niiden mainittiin mahdollistavan hyvin työelämälähtöisen toiminnan.
Kyselyssä saatiin vastaajajoukon osalta lähtökohtatietoja Open House -hankkeelle. Toisaalta kyselyn tulokset olisivat olleet luotettavammat ja monipuolisemmat, jos kyselyyn olisi vastannut toteutunutta suurempi määrä henkilöstöä. Vastaavanlainen kysely olisi hyvä toteuttaa Open House -hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden jälkeen.