Vuorovaikutusprosessi ympäristöjärjestöjen kanssa valtion monikäyttömetsissä - sen nykytila ja kehittäminen
Björkman, Frida (2024)
Björkman, Frida
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501101202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501101202
Tiivistelmä
Metsiin kohdistuu erilaisia, ristiriitaisia tarpeita sekä odotuksia. Metsiä ei nähdä enää vain taloudellisen hyödyn tuottajana vaan metsien hoito on usein monitavoitteista. Eri tavoitteet voivat olla toisiaan tukevia, toisiaan pois sulkevia tai nii-den välinen suhde voi olla neutraali. Eri tavoitteiden yhteensovittaminen on metsäalan ammattilaisen työn ydintä. Ensimmäiset ristiriidat koskien metsän eri käyttömuotoja nousivat julkiseen keskusteluun 1960- ja 1970-luvuilla. Ympäristökonfliktit ovat poliittisia, niihin liittyy vahvoja tunteita sekä arvoerimielisyyksiä, ja monesti niillä on pitkä historia. Lisäksi ne liittyvät vahvasti paikkaan ja tilaan minkä takia ne ovat ainutlaatuisia.
Kainuun metsäkiistojen seurauksena vuonna 2018 Metsähallitus Metsätalous Oy aloitti vuorovaikutusprosessin kahden ympäristöjärjestön kanssa. Ja vuonna 2020 prosessi otettiin käyttöön koko Suomessa. Vuorovaikutusprosessia käydään valtakunnallisesti ja paikallisesti. Vuorovaikutusprosessilla halutaan ennaltaehkäistä metsäkiistojen syntyä.
Tässä opinnäytetyössä haastattelemalla Metsähallituksen työntekijöitä sekä ympäristöjärjestöjen asiantuntijoita tarkasteltiin vuorovaikutusprosessin nykytilaa. Mikä siinä on hyvää, ja toimivaa sekä mitä on opittu. Selvitettiin myös vuorovaikutusprosessin kipupisteitä, kehittämistarpeita ja sen tulevaisuutta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen alueen metsäasiantuntijoiden ajatuksia vuorovaikutusprosessista sekä heidän kokemuksiansa mukana olevista ympäristöjärjestöistä selvitettiin sähköisellä kyselyllä. Opinnäytetyön tilaaja oli Metsähallitus Metsätalous Oy.
Metsähallituksen työntekijät toivat esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia. Ympäristöjärjestöjen asiantuntijat halusivat kirkastaa vuorovaikutusprosessin tavoitteita ja tarkoitusta. Ylemmän tason kysymysten ratkaiseminen olisi hedelmällistä ja se helpottaisi koko vuorovaikutusprosessia. Vuorovaikutusprosessista ei ole otettu irti koko sen tuomaa hyötyä, kun siitä ei ole Metsähallituksen ulkopuolelle juuri viestitty.
Kainuun metsäkiistojen seurauksena vuonna 2018 Metsähallitus Metsätalous Oy aloitti vuorovaikutusprosessin kahden ympäristöjärjestön kanssa. Ja vuonna 2020 prosessi otettiin käyttöön koko Suomessa. Vuorovaikutusprosessia käydään valtakunnallisesti ja paikallisesti. Vuorovaikutusprosessilla halutaan ennaltaehkäistä metsäkiistojen syntyä.
Tässä opinnäytetyössä haastattelemalla Metsähallituksen työntekijöitä sekä ympäristöjärjestöjen asiantuntijoita tarkasteltiin vuorovaikutusprosessin nykytilaa. Mikä siinä on hyvää, ja toimivaa sekä mitä on opittu. Selvitettiin myös vuorovaikutusprosessin kipupisteitä, kehittämistarpeita ja sen tulevaisuutta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen alueen metsäasiantuntijoiden ajatuksia vuorovaikutusprosessista sekä heidän kokemuksiansa mukana olevista ympäristöjärjestöistä selvitettiin sähköisellä kyselyllä. Opinnäytetyön tilaaja oli Metsähallitus Metsätalous Oy.
Metsähallituksen työntekijät toivat esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia. Ympäristöjärjestöjen asiantuntijat halusivat kirkastaa vuorovaikutusprosessin tavoitteita ja tarkoitusta. Ylemmän tason kysymysten ratkaiseminen olisi hedelmällistä ja se helpottaisi koko vuorovaikutusprosessia. Vuorovaikutusprosessista ei ole otettu irti koko sen tuomaa hyötyä, kun siitä ei ole Metsähallituksen ulkopuolelle juuri viestitty.