Vasikan vapaa vierihoito lypsylehmäpihatossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vasikoiden vierihoitokäytäntöjä. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa sekä kuluttajia että tuottajia yhä enemmän. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena syksyllä vuonna 2024. Kyselytutkimuksessa perehdyttiin vasikoiden hoitokäytäntöihin ja vierihoidon erilaisiin toteuttamismahdollisuuksiin. Työn avulla haluttiin myös selvittää vierihoidon hyötyjä ja haasteita. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Ali-Viidanojan tila. Työn tietoperustassa käsiteltiin nautojen hyvinvointia ja lajityypillistä käyttäytymistä erityisesti vasikoiden osalta. Tutkimukseen osallistui viisi tilaa, joilla oli kokemusta vasikoiden vapaasta vierihoidosta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköpostitse. Taustatiedoissa selvitettiin tilojen kokoa, navettatyyppiä ja vierihoitokokemuksen kestoa. Kysymykset käsittelivät vasikoiden kasvua, terveyttä ja käsiteltävyyttä. Lisäksi kysyttiin vasikoiden lisäruokinnasta ja vierottamisen toteuttamisesta sekä selvitettiin kyselytutkimukseen osallistuneiden tyytyväisyyttä vierihoitokokemuksiin. Tuloksista selvisi, että vapaa vierihoito koettiin hyvänä kasvatusmuotona eläinten kannalta. Eläinten toteutunutta lajityypillistä käyttäytymistä pidettiin sekä vasikoiden että emien hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Tuloksista selvisi myös, että vasikat kasvoivat vapaan vierihoidon aikana hyvin ja alkoivat syödä rehuja nopeasti. Karjoissa esiintyi tarttuvia sairauksia jonkin verran, mutta vasikat pysyivät terveinä. Vieroituksessa nenäläppien käyttö oli yleisin toimintatapa. Tulosten perusteella selvisi, että vapaa vierihoito ei tuo taloudellista lisäarvoa yrittäjälle. Vapaa vierihoito keventää kuitenkin tuottajan työtä ja tuo hyvää mieltä hoitajilleen, kun vasikat pysyvät terveenä. Tulevaisuudessa kuluttajien valintoihin saattaa vaikuttaa se, miten tuottajat hoitavat vasikoita.

The aim of this thesis was to acquire information about the carrying out of cow-calf contact on cattle farms. Animal welfare is of increasing interest to both consumers and producers. The study was conducted by a questionnaire survey in the autumn of 2024. The survey examined the care of calves and the ways in which it was implemented. The survey also collected information about the benefits and challenges of cow-calf contact. The commissioner of this thesis was the dairy farm Ali-Viidanoja. The theoretical basis of the thesis consisted of the welfare of the animals and the species-typical behavior of calves. The survey was conducted by email and was answered by five producers with experience in unrestricted cow-calf contact. The questions dealt with the growth, health and handling of calves. In addition, questions were asked about the additional feeding of calves and the implementation of weaning. The results show that unrestricted cow-calf contact was considered as a good method for the animals. Increased species-typical behavior was considered to be a good factor, which contributes to animal welfare. The results show that the calves had developed well. The calves had remained healthy despite infectious diseases on the farms. Based on the results, it was found that unrestricted cow-calf contact does not bring economic added value to the entrepreneur. However, it lightens the producer’s work and increases well-being when the calves remain healthy.