Yhteistyön sujuvuus Lahden kaupungin terveydensuojelussa : Yhteistoiminnan kehittämistarveselvitys

Abstract

Yhteistyö on tärkeässä asemassa kunnallisen ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentällä moninaisten tehtävien suorittamisessa, kuten tiedonkulun parantamiseksi ja eri organisaatioiden työtehtävien ja toimi-joiden tuntemuksen edistämiseksi. Toimivalla yhteistoiminnalla on suuri merkitys ns. normaaliajan työs-kentelyssä ja toimivuus korostuu etenkin ympäristöterveydenhuollon häiriötilanteissa, kuten talousvesivä-litteisen epidemian esiintyessä.

Tutkimuksessa selvitettiin Lahden kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön lähimpiä yh-teistyötahoja, muiden tahojen tietämystä ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentästä, hyviä yhteistyötoi-mintamuotoja ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen avulla haluttiin myös parantaa valvontayksikön näky-vyyttä eri toimialojen suuntaan, joka oli osaltaan yhteistoiminnan kehittämistä.

Tutkimusaineisto kerättiin kesäkuu – lokakuu 2014 välisenä aikana Webropol -kyselyillä (kysely lähimmil-le yhteistyötahoille, vertailuanalyysi), omalle valvontayksikölle järjestetyllä aivoriihellä ja viidelle eri orga-nisaatiolle (rakennusvalvonta, pelastuslaitos, vesilaitos, tutkimuslaboratorio ja poliisi) järjestetyin teema-haastatteluin. Vertailuanalyysiä varten tietoa kerättiin suomalaisesta ympäristöterveydenhuollon valvon-tayksiköstä (Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuolto) sekä toisesta EU-maasta. EU-maaksi valittiin Saksa ja Saksassa Thüringenin osavaltio sekä osavaltion kaupungeista Suhl, joka on myös Lahden ystä-vyyskaupunki.

Yhteistyön toimivuus koettiin tärkeäksi asiaksi ja sujuvuus pääosin hyväksi. Saksassa yhteistyötoiminta-kulttuuri ei ollut yhtä tiivis kuin Suomessa. Tietämys ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentästä oli mel-ko hyvä ja yhteydenpitoa haluttiin toteuttaa tapaamisten, sähköpostin ja puhelinneuvotteluiden muodos-sa. Muiden tahojen ja terveydensuojeluyksikön tarpeet yhteistoiminnan kehittämiseksi olivat samansuun-taisia. Tietämystä muiden organisaatioiden tehtäväkentästä ja toimijoista sekä tiedottamista ja sähköisten järjestelmien käytön (esim. videoneuvottelut) hyödyntämistä tuli lisätä. Toiminnan haluttiin olevan myös organisoidumpaa, sillä tähän asti yhteistyötä oli toteutettu vain tarvittaessa. Tutkimuksessa kerättyä tietoa tultiin hyödyntämään omien käytäntöjen laadukkuuden lisäämiseksi.

Cooperation has an important role in the municipal environmental health sector. It is needed for a wide variety of tasks. Cooperation is important when improving the flow of information and for the communica-tion of tasks between different organizations and actors. It is important that cooperation takes place in routine activities. Its functionality is especially important in specific situations relating to the environmental health sector, for example household water–borne epidemics.

In relation to the control unit of the City of Lahti's environmental health sector, the purpose of the research was to determine the unit's closest cooperation partners, gain knowledge of the environmental health sec-tor, recognise good forms of cooperation, analyse the needs for development in cooperation, improve the visibility of different operators, who have contributed to the development of cooperation.

The data was collected during the period between June and October 2014. Data collection was carried out via Webropol-surveys (for closest cooperation partners and benchmarking), brainstorming by people in our own control unit, five themed interviews (building authorities, fire and rescue authorities, waterworks, research laboratory and the police). Research material for benchmarking was collected from another Finn-ish environmental health control unit (The City of Kuopio/Environmental health sector). Views were also sought from another EU country, Germany; more specifically the state of Thuringia and the city of Suhl, which is twinned with Lahti.

Cooperation was found for the most part to be good and valued. In Germany the culture of cooperation was not as developed as it is in Finland. Other organizations’ knowledge of the environmental health sector was satisfactory. Cooperation was carried out via meetings, e-mail and telephone conferences. The needs to develop cooperation were comparable between these other authorities and organizations and the control unit of City of Lahti.

Sharing the knowledge and expertise of the personnel of other organizations as well as the use of electronic tools (e.g. video conferencing) and the flow of information are areas that need development. Better and more organized cooperation between parties was suggested as up till now cooperation had only been carried out when necessary. Information collected via this study will be used to develop the control unit's practices.