1980-luvun omakotitalon kuntotarkastus
Sargin, Erturk (2025)
Sargin, Erturk
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501181511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501181511
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä suoritettiin KH 90-00394-ohjekortin mukainen kuntotarkastus Valkeakoskella sijaitsevaan 1980-luvulla rakennettuun omakotitaloon. Kohteessa ei ollut aiemmin tehty kyseisen ohjekortin mukaista tarkastusta. Kuntotarkastuksen tarkoituksena oli tarjota kiinteistön omistajalle tietoa rakennuksen kunnosta.
1980-luvulla omakotitaloista tuli merkittävä asumismuoto. Rakennuskäytännöissä siirryttiin kerrostaloista erityisesti rivitaloihin, ja postmodernismi alkoi syrjäyttää modernia funktionalismia. Omakotitalot olivat keskimäärin 113 m²:n kokoisia, ja rakennusmateriaalit sekä -rakenteet kehittyivät. Toisaalta sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot aiheuttivat huolta. Esimerkiksi kipsikartongin käyttö yleistyi terveellisempänä vaihtoehtona lastulevylle, ja kolmepuitteisia ikkunoita suosittiin. Vesikattojen rakenteet paranivat, mutta tuuletusongelmat jatkuivat. Aika-kauden taloissa ilmeni myös riskejä, kuten puutteelliset salaojat, heikko kosteus- ja lämmöneristys sekä ilmanvaihdon ongelmat. 1980-luvun omakotitalot edustivat aikansa arvoja ja rakennusteknologian kehitystä, mutta sisälsivät merkittäviä riskejä.
Kuntotarkastuksen tuloksena saatiin kattava arvio pientalon kunnosta, sen riski-rakenteista ja tulevista korjaustarpeista. Tehtyjen tarkastusten ja mittausten perusteella rakennus todettiin ikäisekseen hyväkuntoiseksi, eikä havaituista riskirakenteista ole tällä hetkellä ilmennyt vaurioita.
1980-luvulla omakotitaloista tuli merkittävä asumismuoto. Rakennuskäytännöissä siirryttiin kerrostaloista erityisesti rivitaloihin, ja postmodernismi alkoi syrjäyttää modernia funktionalismia. Omakotitalot olivat keskimäärin 113 m²:n kokoisia, ja rakennusmateriaalit sekä -rakenteet kehittyivät. Toisaalta sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot aiheuttivat huolta. Esimerkiksi kipsikartongin käyttö yleistyi terveellisempänä vaihtoehtona lastulevylle, ja kolmepuitteisia ikkunoita suosittiin. Vesikattojen rakenteet paranivat, mutta tuuletusongelmat jatkuivat. Aika-kauden taloissa ilmeni myös riskejä, kuten puutteelliset salaojat, heikko kosteus- ja lämmöneristys sekä ilmanvaihdon ongelmat. 1980-luvun omakotitalot edustivat aikansa arvoja ja rakennusteknologian kehitystä, mutta sisälsivät merkittäviä riskejä.
Kuntotarkastuksen tuloksena saatiin kattava arvio pientalon kunnosta, sen riski-rakenteista ja tulevista korjaustarpeista. Tehtyjen tarkastusten ja mittausten perusteella rakennus todettiin ikäisekseen hyväkuntoiseksi, eikä havaituista riskirakenteista ole tällä hetkellä ilmennyt vaurioita.
