Hyvinvointitalouden näkökulmia kehitysyhteistyöhön

Abstract

Markkinataloudessa bruttokansantuloa käytetään hyvinvoinnin symbolina, vaikka talouskasvu ei takaa yhtäläistä hyvinvointia kaikille teollistuneissa eikä myöskään kehittyvissä maissa. Usein talouskasvua tuotetaan ympäristön kustannuksella. Vaihtoehtoiset talousmallit, kuten hyvinvointitalous, esittävät toisenlaisia tapoja lähestyä hyvinvointia ja sen mittaamista. Hyvinvointitalous nostaa hyvinvoinnin ja ympäristön talouden keskiöön.

Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää, miten kehitysyhteistyötä tekevät tahot voivat tarkastella omaa toimintaansa hyvinvointitalouden näkökulmasta. Työssä vastataan tutkimustehtäviin hyvinvointitaloutta edistävän kehitysyhteistyön piirteistä ja pohditaan, miten hyvin hyvinvointitalouden käsite sopii kehitysyhteistyöhön.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistehtävänä ja toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:lle. Työn aineisto kerättiin viiden puolistrukturoidun teemahaastattelun ja yhden työpajan avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Analyysi ohjasi tarkastelemaan kolmea laajaa teemaa hyvinvointitalouden huomioimiseksi kehitysyhteistyössä. Ne olivat hyvinvoinnin keskeisyys, tarvittavan ajattelutavan muutos ja kehitysyhteistyön toteutus.

Tulosten perusteella hyvinvointitalouden soveltaminen kehitysyhteistyöhön ja kehittyvien maiden kontekstiin on mahdollista, mutta vaatii soveltamista. Keskeistä on hyvinvoinnin paikallinen määrittely. Hyvinvointitalouden edistäminen kehitysyhteistyössä edellyttää ajattelutavan muutosta ja pohdintaa oman toiminnan suhteesta kasvuun ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Toiminnan tasolla hyvinvointitalous vaatii systeemisyyttä ja yhteistyötä. Ekologisen kestävyyden huomioiminen on keskeistä. Hyvinvoinnin mittaaminen nähdään tärkeänä, mutta mittareiden kehittäminen on haastavaa. Niiden tulee olla paikallisesti relevantteja ja huomioida hyvinvoinnin monet ulottuvuudet.

Economic growth is seen as a symbol of wellbeing. Its unequal distribution and the damage it can cause to nature and climate have motivated theorists to develop alternative economic models. Wellbeing economy is one such model. It focuses on well-being and environment and presents them as important economic aspects. It also wants to move away from the GDP-focus measure of success.

The aim of this study is to assess how well-being economy and development cooperation are linked. The thesis specifically tries to answer to the following questions: What considerations should be done in development cooperation so that it also promotes wellbeing economy? How does the concept of wellbeing economy fit in the field of development cooperation and the developing country context?

The study was done in collaboration with the Finnish Development NGOs- Fingo. It was conducted using qualitative methods. Five semi-structured theme interviews and a workshop were conducted. The data was analyzed using theory-driven content analysis and theming.

Based on the results, the concept of well-being economy may be applicable to development cooperation and to the developing country context. Locally defined wellbeing is central to the concept. Promoting wellbeing economy in development cooperation requires a change of mindset, especially reflection of the actor’s own work in relation to economic growth and the overall development of society. At the operational level, wellbeing economy requires system-thinking and cooperation across all sectors and actors. Ecological sustainability is vital. Measuring well-being is essential but finding the right modality and indicators is challenging as they need to be locally relevant and consider the various dimensions of well-being.