Imetysohjaus synnytysvuodeosastolla äitien kokemana

Abstract

Tutkimuksen aihe nousi työelämästä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista imetysohjausta äidit olivat saaneet lapsivuodeosastoilla ja oliko ohjaus ollut riittävää. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa hoitohenkilökunnalle tietoa, jonka avulla voidaan edistää vauvamyönteisyyden toteutumista sekä parantaa imetysohjauksen laatua lapsivuodeosastoilla. Tutkimustehtävinä oli selvittää, miten imetysohjaus oli onnistunut lapsivuodeosastoilla äitien näkökulmasta sekä paransiko kätilöiden imetysasiantuntijakoulutus imetysohjausta. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena. Vastaukset on kerätty työelämän toimesta erään yliopistollisen sairaalan lapsivuodeosastoilla synnyttäneiltä äideiltä 04/2011-09/2013 kyselylomakkeella, joka käsitteli vauvamyönteisyyden periaatteita. Tutkimuksessa verrattiin erityisesti 2012 vuoden vastauksia muihin vuosiin, sillä silloin osastoille tuli käytettäväksi imetysasiantuntijakoulutuksen saaneita kätilöitä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä ristiintaulukointia ja Khiin testin p-arvoa.

Vastanneita oli yhteensä 1472, joista 50,4 % oli uudelleensynnyttäjiä ja 49,6 % ensisynnyttäjiä. Tulokset tietyillä osa-alueilla olivat huolestuttavia ja yllättäviä. Vastanneiden äitien vauvoista 80,2 % oli saanut lisäruokaa. Imetysasiantuntijoiden käytöllä ei havaittu olevan tilastollista merkitystä lisäruoan antamisessa. Käsinlypsy ohjattiin vain 24,5 prosentille synnyttäjistä. Vauvantahtisesta imetyksestä kerrottiin 43 %:lle äideistä. Ensisynnyttäjistä 45 % oli saanut tietoa vauvantahtisuudesta ja uudelleensynnyttäjistä 41,6 %. Myös vuonna 2012 vastanneet äidit kokivat tarvitsevansa enemmän ohjausta vauvantahtisuuteen. Hieman yli 50 % äideistä oli saanut ohjausta maitomäärän riittämisestä. Myöskään tähän ei tulosten mukaan ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta imetysasiantuntijoilla. Oikea imuote oli ohjattu hyvin joka vuosi synnyttäneisyydestä huolimatta. Sekä ensi- että uudelleensynnyttäjät kokivat, että heidän mielipiteitään ja toiveitaan kunnioitettiin. Uudelleensynnyttäjille oli kerrottu imetystukiryhmistä huomattavasti ensisynnyttäjiä useammin.

Vastauksista ilmeni, että imetysohjaus vaihtelee kätilökohtaisesti. Olisi tärkeää, että kaikki kätilöt saisivat imetysasiantuntijakoulutuksen, jotta perheet hyötyisivät tasapuolisesti. Kiire vaikuttaa ohjaukseen. Avoimista vastauksista löysimme useita mainintoja ohjauksen ristiriitaisuudesta. Lisämaitoa saaneiden suuri osuus voi osittain selittyä sillä, että kyseessä on yliopistosairaala, jossa hoidetaan mm. korkean riskin synnyttäjiä. Vauvamyönteisyyskyselyä voisi kehittää siten, että kysymyksistä tehtäisiin selkeämpiä, käytettävät termit selitettäisiin ja ohjeistus vastaajille olisi parempi. Jatkossa voisi selvittää neuvolan ja lapsivuodeosaston yhteistyön merkitystä imetyksen edistämisessä.

The purpose of this thesis was to research how mothers had experienced the breastfeeding counseling they had received in postnatal wards and if the counseling had been sufficient. The aim was to produce information for midwives to improve the quality of breastfeeding counseling in postnatal midwifery. The nature of this study is quantitive. The study material was collected by a Finnish university hospital during 2011-2013. They used an electronic question form based on Baby-Friendly Hospital Initiative criteria. The material was analyzed using SPSS-program.

There were 1472 participants. 49,6 % of them were primiparas. Some of the results caused consern. 80,2 percent of the babies had been fed something other than their own mother’s breastmilk, usually banked human milk. Only 24,5 % of the mothers were shown how to hand express milk. Almost all mothers experienced that their opinions and hopes were respected.

Results show that breastfeeding counseling differentiates between midwives. Time is a resource that affects the quality of counseling. Several mothers told that they had had conflicting counseling from different midwives. The large quantity of babies receiving other than their mothers’ breastmilk may partly be explained by the high risk mothers and deliveries treated in this university hospital.

The Baby-Friendly question form could state more clearly the used terms and have better instructions. In the future we could investigate more on the co-operation of maternal care during pregnancy and postnatal wards to improve breastfeeding counseling even more.