Kiertotalouskyvykkyysselvitys, Alko Oy
Aro, Anniina (2025)
Aro, Anniina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501211774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501211774
Tiivistelmä
Kiertotalouteen siirtyminen ja resurssiviisaiden toimintatapojen omaksuminen ovat tärkeitä askelia kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Rajallisten resurssien kestävä käyttö, raaka-aineiden pysyminen kierrossa ja tuotteiden elinkaaren pidentäminen muodostavat kiertotalousajattelun ytimen, mutta myös syntyvän jätteen määrään on kiinnitettävä huomiota. Ratkaisun avaimia pitelevät käsissään ympäristövaikutuksiltaan suuremmat toimijat, kuten tuotteilla ja palveluilla kauppaa käyvät yritykset. Opinnäytetyön toimeksiantaja on yksi niistä, Suomen valtion omistama Alko Oy. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaista kiertotaloustoimintaa Alkossa toteutetaan vuonna 2024, sekä millaisia valmiuksia uusien kiertotaloustoimien käynnistämiselle, tehostamiselle tai lisäämiselle yhtiöllä olisi tulevaisuudessa.
Tutkimusaineistona käytettiin jätehuollon raportointia Alkon viidestä eri kustannuspaikasta, joihin kuuluivat muun muassa alkoholintarkastuslaboratorio, keskusvarasto, sekä toimistokiinteistö vuokralaisineen. Koska kiertotalouden malli edellyttää jätteiden tehokasta syntypaikkalajittelua ja materiaalihyödynnykseen kelpaamattoman jätteen synnyn vähentämistä, tarkastelussa keskityttiin erityisesti niihin jätejakeisiin, joita oli tarkastelujaksolla päätynyt energiahyödynnykseen, eli poltettavaksi. Aineiston analyysi oli pääosin kuvailevaa ja painopiste jätejakeisiin liittyvien tietojen yhdistelemisessä sekä kokonaiskuvan muodostamisessa. Teoreettista taustaa haettiin katsauksella kiertotalouteen ja jätevirtoihin liittyvästä tutkimuksesta ja ammattijulkaisuista, sekä kiertotaloussiirtymän menestystekijöiden ja innovaatioiden tutkimuksesta.
Tarkastellusta jätekokonaisuudesta hivenen alle 75 % päätyi materiaalihyödynnykseen, ja loput energiahyödynnykseen. Heikoimpia materiaalihyödynnysasteiltaan olivat seka-, energia-, rakennus- ja tietosuojajätejakeet. Tuleviksi toimenpiteiksi Alkon kiertotalousasteen kasvattamiseksi päädyttiin ehdottamaan muun muassa energiahyödynnykseen päätyvien jätejakeiden sisällön tarkempaa analyysia, sekä resurssien kohdentamista syntypaikkalajittelun tehostamiseen. Tuleviksi tavoitteikseen Alkon kannattaisi ottaa kiertotaloustoimien laajentaminen jäte- ja materiaalivirroista mahdollisimman moniin muihinkin toimintoihin. Asiakkaidensa ulottuville Alko voisi tuoda kiertotaloutta vaikkapa tietoiskuin, sekä pantillisten ostoskassien ja juomatarvikevuokrauksen muodossa. The transition to a circular economy is an important step towards achieving international and national climate goals. At the heart of circular economy thinking there are the aspects of the sustainable use of limited resources, keeping raw materials in circulation and extending the lifecycle of products. Attention must also be paid to the generation and volume of waste. Though the consumption habits, attitudes and actions of individual consumers are important, the biggest significance lies in the participation of companies and operators with greater environmental impacts. One of them, the commissioner of the thesis, is Alko Oy. Alko is a Finnish government-owned retailer of alcoholic beverages. The purpose of the thesis was to identify the current circular economy activities, as well as the company’s readiness to initiate, enhance or increase new circular economy actions from 2024 and onwards.
The research data consisted of waste management reports from Alko’s five different locations, that included the Alcohol Control Laboratory (ACL), the central warehouse, and an office property with its tenants. Since the circular economy model requires efficient on-site sorting of waste and the reduction of waste that cannot be utilized as material, the focus was on the waste fractions that had ended up in energy recovery, i.e. incineration, during the review period. The analysis of the data was mainly descriptive, with an emphasis on combining information related to waste fractions and forming an overall picture of the company’s waste streams and utilization. The theoretical background was formed through a review of the research and professional publications related to the circular economy and waste streams, as well as the study on success factors and innovations related to the circular economy transition.
According to the researched data, nearly 75% of the examined waste fractions ended up in material recovery and the rest in energy recovery. In terms of material recovery rates, the weakest waste fractions were mixed waste, energy waste, construction waste, and data protection waste. For Alko to increase its circular economy rate in the future, a more detailed analysis of the contents of the aforementioned waste fractions was suggested, as well as allocating resources to enhance on-site sorting of waste. In the future, the company should aim to expand circular economy actions and rate from waste and material streams to other operational models. In the future, Alko could implement circular economy actions by sharing information and making, for example, deposit-based shopping bag recycling and beverage equipment rental available for its customers.
Tutkimusaineistona käytettiin jätehuollon raportointia Alkon viidestä eri kustannuspaikasta, joihin kuuluivat muun muassa alkoholintarkastuslaboratorio, keskusvarasto, sekä toimistokiinteistö vuokralaisineen. Koska kiertotalouden malli edellyttää jätteiden tehokasta syntypaikkalajittelua ja materiaalihyödynnykseen kelpaamattoman jätteen synnyn vähentämistä, tarkastelussa keskityttiin erityisesti niihin jätejakeisiin, joita oli tarkastelujaksolla päätynyt energiahyödynnykseen, eli poltettavaksi. Aineiston analyysi oli pääosin kuvailevaa ja painopiste jätejakeisiin liittyvien tietojen yhdistelemisessä sekä kokonaiskuvan muodostamisessa. Teoreettista taustaa haettiin katsauksella kiertotalouteen ja jätevirtoihin liittyvästä tutkimuksesta ja ammattijulkaisuista, sekä kiertotaloussiirtymän menestystekijöiden ja innovaatioiden tutkimuksesta.
Tarkastellusta jätekokonaisuudesta hivenen alle 75 % päätyi materiaalihyödynnykseen, ja loput energiahyödynnykseen. Heikoimpia materiaalihyödynnysasteiltaan olivat seka-, energia-, rakennus- ja tietosuojajätejakeet. Tuleviksi toimenpiteiksi Alkon kiertotalousasteen kasvattamiseksi päädyttiin ehdottamaan muun muassa energiahyödynnykseen päätyvien jätejakeiden sisällön tarkempaa analyysia, sekä resurssien kohdentamista syntypaikkalajittelun tehostamiseen. Tuleviksi tavoitteikseen Alkon kannattaisi ottaa kiertotaloustoimien laajentaminen jäte- ja materiaalivirroista mahdollisimman moniin muihinkin toimintoihin. Asiakkaidensa ulottuville Alko voisi tuoda kiertotaloutta vaikkapa tietoiskuin, sekä pantillisten ostoskassien ja juomatarvikevuokrauksen muodossa.
The research data consisted of waste management reports from Alko’s five different locations, that included the Alcohol Control Laboratory (ACL), the central warehouse, and an office property with its tenants. Since the circular economy model requires efficient on-site sorting of waste and the reduction of waste that cannot be utilized as material, the focus was on the waste fractions that had ended up in energy recovery, i.e. incineration, during the review period. The analysis of the data was mainly descriptive, with an emphasis on combining information related to waste fractions and forming an overall picture of the company’s waste streams and utilization. The theoretical background was formed through a review of the research and professional publications related to the circular economy and waste streams, as well as the study on success factors and innovations related to the circular economy transition.
According to the researched data, nearly 75% of the examined waste fractions ended up in material recovery and the rest in energy recovery. In terms of material recovery rates, the weakest waste fractions were mixed waste, energy waste, construction waste, and data protection waste. For Alko to increase its circular economy rate in the future, a more detailed analysis of the contents of the aforementioned waste fractions was suggested, as well as allocating resources to enhance on-site sorting of waste. In the future, the company should aim to expand circular economy actions and rate from waste and material streams to other operational models. In the future, Alko could implement circular economy actions by sharing information and making, for example, deposit-based shopping bag recycling and beverage equipment rental available for its customers.