Työn tekemisen uudet tavat johtamisen näkökulmasta
Lehtonen, Emilia (2015)
Lehtonen, Emilia
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503062830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503062830
Tiivistelmä
Tämä työ on tutkimus sisäministeriössä käytössä olevista työn tekemisen uusista tavoista. Tarkasteltavat työtavat rajattiin käsittämään etätyö, videoneuvottelu ja virtuaaliset ryhmätyötilat. Nämä valitut työtavat tukevat toinen toisiaan käytännön työelämässä ja sitä kautta muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. Työn tavoitteena on ollut selvittää toimeksiantajan kohdalla em. työtapojen käytön nykytilanne organisaatiossa, käyttöön liittyvät haasteet ja henkilöstön toiveet näiden työtapojen kohdalla. Tutkimus-kysymykset pohjautuvat tähän tavoitteeseen ja ne kohdennettiin kuhunkin työtapaan. Näin pystyttiin muodostamaan yhtenäinen kokonaiskuva, joka sisälsi riittävän yksityis-kohtaista tietoa jokaisesta työtavasta erikseen.
Teoriaosuudessa käsitellään kutakin työtapaa yksitellen. Kunkin työtavan teorialuvun rakenne muodostuu kahdesta osuudesta: yleisestä ja toimeksiantajaa koskevasta. Tämä asettelu oli mielestäni toimivin, koska näin on mahdollista vertailla sisäministeriön toi-mintamalleja yleisesti työelämässä vallitseviin toimintamalleihin. Taustakirjallisuuden osalta pyrin monipuolisuuteen, kattavuuteen ja työelämälähtöisyyteen.
Tutkimuksen perustana toimi henkilöstölle suunnattu Webropol-kysely, joka löytyy työn liitteenä (liite 1). Lomakekysely oli toimivin vaihtoehto, sillä sen avulla jokaiselle sisäministeriössä virka- tai palvelussuhteessa olleelle annettiin mahdollisuus vaikuttaa omalla osallistumisellaan. Lomakkeen kysymykset olivat pääasiassa suljettuja, mutta toimeksiantajan toiveesta vastaajille annettiin myös mahdollisuus avoimiin vastauksiin osassa kysymyksistä. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja siinä hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä. Työ toteutettiin keväällä–syksyllä 2014, kyselyn aukiolon ajoittuessa 30.6.–13.8.2014 väliselle ajalle. Vastausprosentti oli korkeahko, 50,0 %, koko henkilöstöstä, mikä vakuutti tutkimuksen tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta.
Tuloksissa on eritelty kyselyn vastauksia sisäministeriötä kokonaisuudessaan tarkastellen sekä osastoittain tai erillisyksiköittäin tarpeen mukaan. Johtopäätelmät ovat tuotettu johtamisen näkökulmasta hyödyntäen kyselyn esiintuomia haasteita. Pohdinta-luvussa on lisäksi huomioitu kustannustehokkuus ja käytännöllisyys, jotta kehitysehdotukset ja päätelmät olisivat tosiasiallisesti toteutettavissa. Havaittuihin haasteisiin (kappaleet 7–8.1) on mahdollista puuttua johtamisen avulla.
Teoriaosuudessa käsitellään kutakin työtapaa yksitellen. Kunkin työtavan teorialuvun rakenne muodostuu kahdesta osuudesta: yleisestä ja toimeksiantajaa koskevasta. Tämä asettelu oli mielestäni toimivin, koska näin on mahdollista vertailla sisäministeriön toi-mintamalleja yleisesti työelämässä vallitseviin toimintamalleihin. Taustakirjallisuuden osalta pyrin monipuolisuuteen, kattavuuteen ja työelämälähtöisyyteen.
Tutkimuksen perustana toimi henkilöstölle suunnattu Webropol-kysely, joka löytyy työn liitteenä (liite 1). Lomakekysely oli toimivin vaihtoehto, sillä sen avulla jokaiselle sisäministeriössä virka- tai palvelussuhteessa olleelle annettiin mahdollisuus vaikuttaa omalla osallistumisellaan. Lomakkeen kysymykset olivat pääasiassa suljettuja, mutta toimeksiantajan toiveesta vastaajille annettiin myös mahdollisuus avoimiin vastauksiin osassa kysymyksistä. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja siinä hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä. Työ toteutettiin keväällä–syksyllä 2014, kyselyn aukiolon ajoittuessa 30.6.–13.8.2014 väliselle ajalle. Vastausprosentti oli korkeahko, 50,0 %, koko henkilöstöstä, mikä vakuutti tutkimuksen tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta.
Tuloksissa on eritelty kyselyn vastauksia sisäministeriötä kokonaisuudessaan tarkastellen sekä osastoittain tai erillisyksiköittäin tarpeen mukaan. Johtopäätelmät ovat tuotettu johtamisen näkökulmasta hyödyntäen kyselyn esiintuomia haasteita. Pohdinta-luvussa on lisäksi huomioitu kustannustehokkuus ja käytännöllisyys, jotta kehitysehdotukset ja päätelmät olisivat tosiasiallisesti toteutettavissa. Havaittuihin haasteisiin (kappaleet 7–8.1) on mahdollista puuttua johtamisen avulla.