Maahanmuuttajalasten kotouttaminen varhaiskasvatuksen näkökulmasta Joensuussa
Räsänen, Julia (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501201724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501201724
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutuminen näkyy Joensuun yksityisissä päiväkodeissa. Teemahaastattelun avulla selvitettiin, millaisia näkemyksiä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on kotoutumiseen liittyen sekä millaisia ajatuksia ja toivomuksia varhaiskasvattajilla on moniammatillisen yhteistyön parantamiseen kotoutumistyössä. Aiheen tutkiminen oli tärkeää, Joensuussa yksityisen päiväkotien varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä kotoutumiseen ei ollut tutkittu aiemmin. Tulosten perusteella varhaiskasvatus ja moniammatillinen työympäristö voivat etsiä uusia näkökulmia nykytilanteeseen ja etsiä uusia ratkaisua maahanmuuttajalasten kotoutumiseen tukemiseen.
Aineiston kerääminen toteutettiin kolmessa Joensuun lähiöalueissa, jossa maahanmuuttajaperheet ovat asuneet ja siihen osallistui seitsemän varhaiskasvatuksen työntekijää. Tutkimus toteutettiin laadullisen aineistokeruun menetelmällä ja käytettiin teemahaastattelua. Kerättyä aineistoa käsitettiin aineistolähtöisellä analyysillä.
Suomalainen yhteiskunta on ollut muuttumassa monikulttuurisemmaksi viime vuosina. Maahanmuutto kasvaa vuodesta toiseen ja maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvussa varhaiskasvatuksessakin. Varhaiskasvatuksessa on merkittävä rooli maahanmuuttajalasten kotoutumisessa. Päiväkoti on ensimmäinen ja usein ainoa paikka maahanmuuttajalapsille, jossa hän tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen. Joensuun lähiöalueen varhaiskasvatuksen henkilökunnan työkuva on muuttunut ja vaatii uusia pedagogisia ratkaisuja, osaamista, sekä työnantajan tukea ja tietoa monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista. Aineiston perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajalasten kotoutuminen varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta oli tuonut paljon haasteita, mutta samalla myös positiivisuutta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että yhteisen kielen puute ja kulttuurierot olivat keskeiset asiat, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun ja tuovat haasteita varhaiskasvattajan työkuvaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoo lisää monikulttuuriseen liittyvä koulutusta ja moniammattilista tukea.
Aineiston kerääminen toteutettiin kolmessa Joensuun lähiöalueissa, jossa maahanmuuttajaperheet ovat asuneet ja siihen osallistui seitsemän varhaiskasvatuksen työntekijää. Tutkimus toteutettiin laadullisen aineistokeruun menetelmällä ja käytettiin teemahaastattelua. Kerättyä aineistoa käsitettiin aineistolähtöisellä analyysillä.
Suomalainen yhteiskunta on ollut muuttumassa monikulttuurisemmaksi viime vuosina. Maahanmuutto kasvaa vuodesta toiseen ja maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvussa varhaiskasvatuksessakin. Varhaiskasvatuksessa on merkittävä rooli maahanmuuttajalasten kotoutumisessa. Päiväkoti on ensimmäinen ja usein ainoa paikka maahanmuuttajalapsille, jossa hän tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen. Joensuun lähiöalueen varhaiskasvatuksen henkilökunnan työkuva on muuttunut ja vaatii uusia pedagogisia ratkaisuja, osaamista, sekä työnantajan tukea ja tietoa monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista. Aineiston perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajalasten kotoutuminen varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta oli tuonut paljon haasteita, mutta samalla myös positiivisuutta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että yhteisen kielen puute ja kulttuurierot olivat keskeiset asiat, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun ja tuovat haasteita varhaiskasvattajan työkuvaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoo lisää monikulttuuriseen liittyvä koulutusta ja moniammattilista tukea.